Kirjastokärkkyilyä

[Noah Holland]

Noah katsoi Joséa ihaillen! Tämä tiesi niin paljon! Ja oli saanut lainattuakin kirjoja. Vau!
"Ja vaikka se on vain aloitusopas niin se ei ole tylsä?" Noah vielä varmisti. Tylsiä kirjoja hän ei missään nimessä haluaisi lukea. Sehän olisi sangen... tylsää. Toki jostain oli aina hyvä aloittaa mutta... Noah toivoi, että hänellä olisi tarpeeksi jo taitoa olla skipata aloitusoppaat.

Mitä enemmän Noah Joséa kuunteli, sitä upeammalta tämä vaikutti! Itseohjautuva opiskelu! Miten nerokasta! Tosin yliopistohakemuksessa se ei ehkä kuulostaisi niin hyvältä. Mutta... itseohjautuvaa opiskelua normaalin opiskelun ohella? Ehkä se kuulostaisi hyvältä.
Josén loitsut kyllä kuulostivat hassuilta. Kynsienkasvatusta.... muotoihin? Kuka nyt sellaisia haluaisi? Paitsi ehkä jotku muotitytöt... tai joku Tessa... Okei, se kuulosti juuri siltä, mitä joku Tessa saattaisi haluta. Danielin muotoiset varpaankynnet.

"Nenäkarvaloitsu?" Noah kysyi ihmetellen. "Mitä viilausta se tarvitsee?"

[José Da Silva]

"Ei todellakaan! Se ei oo mikään lässyn läsyyn ihan alotus opas vaan just sellanen et kun tietää jo jotain ja haluaa alkaa syventämään niin se on sellainen must read juttu," José infoaa silminnähden innostunutta Noahia. "En mä iki maailmassa suosittelisi tylsää kirjaa. Josén mielestä Noahin kirjaongelma oli jo ratkaistu ja olisi aika paneutua täysillä hänen loitsuihinsa. Parasta oli se, että Noahia kiinnosti aihe todella ja he voisivat ehkä jopa molemmat löytää jotakin uutta. Ei José kuitenkaan tunteeton hyväksikäyttäjä ollut.

José pani merkille Noahin hämmentyneen ilmeen kun hän mainitsi kynnet ja päätti vielä vähän täsmentää asiaa: "Sillä voi tienata rahaa ja esim. tehdä koristeelliset halloweenkynnet. Voi tehdä luonnolliset kohokuviot kynsiin kun ne ensin leikkaa irti", naurahtaa. "Mutta joo, onhan se vähän turha loitsu mutta mielenkiintoinen."

"Mutta nenäkarvaloitsu, se on toisteksi parhain loitsuni. Se tarvitsee vain toisen koehenkilön itseni lisäksi", José sanoi ja piti nyt sormia ristissä toivoen, ettei Noah ollut kuullut Elliotin ja hänen täysin pieleen menneestä kaksintaistelusta. "Ja siis toisen siksi, että voin olla varmempi, että se ragoi samoin tavoin eri ihmisiin," hän vielä kiirehti jatkamaan.

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine

[Noah Holland]

"Aaaaaah" Noah sanoi nyökytellen ymmärtäväisesti. Hän ymmärsi täysin! Rahan tienaaminen oli todella tärkeää - ja etenkin jos tulisi jossain tuollaisissa kauneudenhoitojutuissa tosi hyväksi, sillä tienaisi paljon rahaa. Noah oli nuori, mutta tiesi kyllä sen, että tytöt tykkäsivät maksaa kauneudenhoidosta - etenkin, jos se olisi laadukasta. Isä aina sanoi, että kiitti joka ilta sitä, ettei ollut saanut tytärtä - muuten rahat olisivat menneet tyttöjen humputuksiin. Noah ei tosin ymmärtänyt miten muka isän rahat olisivat voineet mennä tyttöjen humputuksiin kun heillä ei ollut varaa hankkia edes Noahille kaikkea uutena!

"Aaaaah!" Noah sanoi nyökytellen. "Jos sinä haluat, minä toki voin auttaa tässä harjoittelussa... jos tietty ne nenäkarvat saa leikattua äkkiä lyhyemmiksi? En haluaisi kulkea pitkin koulua nenäkarvat maata hipoen.." Noah tuumasi. "Kirjasto tosin ei ole ehkä oikea paikka sellaisille testeille! Mieti vaikka jos se kimpoaakin WIUH ja osuukin neitirouva Blackquilliin! Luulen, että siitä saisi ikuisen kiellon kirjastoon ja jälki-istuntoa kaupanpäälle. Ja jälki-istunto ei näytä hyvältä, kun hakee stipendiä yliopistoon." Noah selitti.

[José Da Silva]

José virnisti hieman itsetyytyväisenä: "Se olisi loistavaa, taisiis kun minulla on vasta kaksi tutkimusaineistoa." José punnitsi hetekn, olisiko toisen mukaan houkuttelu varmasti ihan okei, tietysti se olisi. Päästyään lopputulokseen hän vakuutteli: "tietysti ne saa leikattua pois saman tien! Taisiis aika huono pilailuloitsu jos se olisi pysyvää."

"Mieti, jos loitsusta tulee menestys saat varmasti mainettaja kunniaa apulaiskehittäjänä", José selitti Noahille silmät hieman säkenöiden. Onko mitään parempaa kuin näin nappiin mennyt päivä. Nyt olisi aika unohtaa häpeä liittyen aikaisempiin epäonnistuneisiin kokeiluihin ja paneutua kunnolla loitsun toteutukseen. Sitten hän mittaili Noahia katseellaan: "Voitaisiin toki etsiä joku parempi paikka kuin kirjasto. Kirjastotäti tuskin arvostaa loitsuja täällä, vai mitä luulet?"

[Noah Holland]

"Okei..." Noah sanoi hyväksyvästi. "Luulen kyllä, että parempi pila olisi, jos ne ei lähtisi pois. Mutta... sitten sinusta ei ehkä pidettäisi. Joten sinun kannaltasi on parempi, että nenäkarvat saa leikattua, vaikka pilan kannalta olisi parempi, ettei ne leikkaantuisi.... Tosin niiden värjääminen olisi siistiä." Noah tuumi ääneen. Hän ei varsinaisesti tarkoittanut sanojaan juuri Josélle vaan ennemmin... hän vain pohti asiaa ääneen. Jäsenteli ajatuksiaan.

Josén mainitsema maine ja kunnia kuulosti TODELLA hyvältä!
"Oikeastikko?! Mainetta ja kunniaa minullekkin?! Pelkälle testihenkilölle?! Ja vielä apulaiskehittäjän maine?!" Noah kysyi innoissaan. Toki hän tiesi, että nenäkarvaloitsuilla ei pitkälle pötkittäisi. Se tuskin tekisi vaikutusta kehenkään... joka ei ollut pilailukaupanomistaja. Mutta olisihan tuollainen maine aika siistiä, sitä ei voinut kukaan kiistää. Ja jos miettii... ehkä sillä saisi uusia kavereita. Noah voisi vain ohimennen mainita, että oli apulaiskehittäjä nenäkarvaloitsun tekemisessä ja kappas, hänen ympärillään voisi olla paljon asiasta kiinnostuneita oppilaita!
"Kyllä! Mennään muualle!" Noah sanoi innostuneena. "Kirjasoton eteen vaikkapa? Siinä kukaan ei voi sanoa, että me oltaisi kirjastossa kun olemme sen edessä."

[José Da Silva]

"TUO! oli loistava idea, juuri tuota tarkoitin apulaiskehittäjällä", José sanoi hieman innostuneemman kuuloisena kuin oikeasti olikaan. Toki idea oli hyvä ihan oikeastikin, mahdollisesti jopa kehitystyön ja kokeilemisen arvoinen. Sitten ajallaan. "Värilliset tursuavat nenäkarvat..."

José keräili tavaroitaan pöydältä. Lastattuaan kaksi kulunutta sulkakynää loitsuvihosta, muutamasta koulukirjasta sekä kirjaston opuksesta muodostuvan pinon päälle hän käänsi katseensa Noahiin. Hän mittaili poikaa katseellaan: "En tiedä, onko julkinen käytävä paras paikka loitsujen kokeilulle. Miten olisi kolmannen kerroksen vessa tai vaikka tyhjä luokka?" Hän ehdotti, sillä ei todellakaan halunnut yleisöä siltä varalta jos loitsu menisikin pieleen.

[Noah Holland]

Noah punastui Josén ylistyksestä. Loistava idea? Häneltä? Se tuntui mahtavalta kuulla! Harvemmin Noahin ideat kuitenkaan LOISTAVIA olivat. Ehkä vain kelvollisia. Ehkä Noahista ja Josésta tulisi vielä hyviäkin ystäviä tämän projektin parissa... se olisi... mahtavaa! "Mieti nyt, vielä kaikissa sateenkaarenväreissä..." Noah haaveili.

Noah valmistautui myös lähtöön.
"Vessa kuulostaa paremmalta kuin luokka. Emmehän me halua, että mitään tuhoutuu luokassa, jos jokin, tiedätkö, menee pieleen?" Se jos mikä olisi Noahista kamalaa. Etenkin jos se olisi jonkun sellaisen aineen luokka jota Noah opiskeli! Siinähän menisi monta tuntia hyvää opetusta hukkaan. "Käyn lainaamassa muutaman kirjan ja palaan sitten takaisin." Noah huikkasi. Vaikkei hän kiellettyjä kirjoja saisi lainata niin saisipahan hän sentään JOTAKIN. Valittuaan muutamat kirjat jotka liittyivät muodonmuutoksiin, Noah lainasi ne ja palasi Josén luo. Nyt hän olisi valmis testi- anteeksi, apulaiskehittäjäksi!

[José Da Silva]

José naurahti: "rakastan sateenkaaren värejä, tai sateenkaaria." Ja lisäsi sitten hetken mielijohteesta: "Sitä se homous nimittäin teettää, tiedäthän. Alkaa pitämään sateenkaarista." Hän hymyili Noahille ja nojaili pöytään kepeästi virnistellen. Päivä oli kääntynyt aamun epäonnistuneen kokeilun jälkeen kerrassaan loistavaksi. Ensin iltapäivällä hienosti tursunneet nenäkarvat ja onnistunut lopetusloitsu ja nyt hän oli onnistunut hankkimaan vielä apulaisenkin.

"Mennään siis vessaan testaamaan, olen ennenkin käyttänyt kolmannen kerroksen vessaa. Sitä käytetään harvemmin kun se on jotenkin syrjässä", José selitti paikkavalintaansa toiselle. Kun toinen ilmoitti hakevansa vielä muutaman kirjan lainaan José nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi. Noahin hoitaessa asioitaan José nappasi kuusikulmaiset lasinsa silmiltään ja alkoi puhdistaa melkoisen tahraisia linssejä. Häntä kauhistutti itsekin, miten hän olikaan päästänyt ne työn touhussa noin likaisiksi! Juuri saatuaan linssit puhtaaksi Noah palasikin sopivasti muutaman selkeästi muodonmuutoksista kertovan kirjan kanssa. José pörrötti paksua afroaan muutaman kerran ja väläytti nuoremmalle pojalle hymyn ja suuntasi kirjaston ovelle. "No apulaiskehittäjä, oletko valmis?"

[Noah Holland]

Noah katsoi Josea hetken hämmentyneenä. Tämä tuntui avoimelta seksuaalisuudestaan! Tai siis, tottahan toki siitä pitikin ja saikin olla avoin, mutta Noah ei olisi ikinä uskaltanut! Toisaalta, mitäpä hän edes itse mistään tiesi kenestä piti. Ehkä sitten kun ihastui niin tälläisistä asioista pystyi olemaan avoimempi! Ja toisaalta... Noah oli kuullut, että joissain perheissä puhuttiin tälläistä asioista. Toisin kuten hänen perheessään. Noahin isä ei paljoa puhunut tunteistaan. Ei esimerkiksi äidistä! Tai oikeastaan.. ei etenkään äidistä.

"Kolmannen kerroksen vessa..." Noah sanoi pohtivana. "Se tosiaan ON syrjässä. Olen käynyt siellä ehkä kerran. Se sopii siis hyvin!" Noah totesi innoissaan. Onneksi Jose oli fiksu ja tunsi koulun hyvin! Tai ainakin tunsi koulun vessat hyvin, jos ei mitään muuta...
"Apulaiskehittäjä Holland on valmiina toimintaan!" Noah sanoi innokkaasti ja lähti kirjastosta kohti kolmannen kerroksen syrjäistä vessaa. "Sinä olet kyllä aika siisti! Kun keksit ja kehittelet tälläistä." Noah sanoi hymyillen Joselle. "Hauskaa löytää samanhenkisiä ihmisiä täältä koululta!"

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine