Alfred Queensbury

[Alfred Queensbury]

Koko nimi: Alfred Thaddeus Queensbury
Lempinimi/nimet: Affie
Taikasauva: Leppää, 11 3/4 tuumaa, kohtalaisen taipuisa. Ytimenä yksisarvisen häntäjouhi
Syntymäaika: 05.03.2001
Tupa: Puuskupuh
Luokka 5

Perhe: Äiti Beatrice Queensbury, isä Roman Queensbury (omaasukua Renwick; otti vaimonsa nimen, sillä Queensburyn siinä sukuhaarassa ei ollut miesperijöitä). Vanhemmat sisarukset Mary Anstruther, Albert Queensbury, Lionel Queensbury ja Eleanor Prendergast.
Asuu: Lustleigh, Devon, Englanti

Ulkonäkö: Ensimmäiseksi Alfredista huomaa todennäköisesti hänestä huokuvan rauhallisen auran. Hänen syvänsiniset, muodoltaan alaspäin laskeutuvat silmänsä yhdessä paksujen, siistin muotoisten kulmakarvojensa kanssa tuntuvat lähes aina muodostavan hyväntahtoisuutta huokuvan ilmeen, ja huulillakin on suurimman osan aikaa lämmin hymy. Hänen alahuulensa oikealla puolella on tumma syntymämerkki, samoin vasemmassa luomessaan.

Alfredin maitokahvin väriset, lyhyehköt hiukset ovat kiharat, ja kostealla säällä äityvät varsin villeiksi. Yleensä kuitenkin ne ovat taltutettavissa harjalla, ja Alfred pitää ne niin siistinä kuin kiharia hiuksia on ylipäätään mahdollista pitää. Pituudeltaan Alfred on noin 181-senttinen, ja ruumiinmuodoltaan atleettinen liikunnallisuutensa ansiosta. Erityisesti käsivarsissa hänellä on voimaa lyömäharjoitusten ansiosta. Hänen lähinäkönsä on hieman heikko, joten hän käyttää lukulaseja.

Alfred pukeutuu koulussa siististi koulupukuun, mutta kravaatin sitominen tuottaa hänelle ongelmia, sillä hän ei ole vielä opetellut tekemään sitä hyvin. Kouluajan ulkopuolella poika ei ole oikein oppinut käyttämään jästivaatteita, ja pukeutuukin niihin vain hyvin harvoin; yleensä hän pitää kaapuja ja muita velhovaatteita, ja koululla koulupukuaan aina kuin mahdollista. Häntä tosin kiinnostaa jästivaatteet, joten on mahdollista, että hän uskaltautuu pukeutua niihin enemmän tulevaisuudessa.

Luonne: Affiella on äärimmäisen optimistinen käsitys maailmasta, ja hän haluaa aina uskoa kaikista ja kaikesta parasta. Jokainen päivä on hänen elämänsä kaunein, jokainen tapaamansa ihminen mukavin ja viehättävin, ja siellä sadepilven takana paistaa aina aurinko aivan kuten Alfredin kasvoillakin. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat jääneet hieman vajavaisiksi ylisuojellun lapsuuden takia - ei niinkään, etteikö hän osaisi olla ihmisten keskuudessa, mutta hän ei välttämättä aina ymmärrä, että ihmiset voivat käsittää hänen sanansa ja käytöksensä väärin. Hänen on samoiten vaikeaa ymmärtää, ettei kaikilla ole samanlaista ekonomista ja luokkataustaa kuin hänellä, eikä kaikilla siis ole rahaa kuin roskaa. Affie ei missään muotoa kuitenkaan väheksy itseään köyhempiä - hän ei vain yksinkertaisesti ymmärrä, miten paljon helpommaksi hänen perheensä varakkuus on tehnyt hänen elämänsä.

Alfredin helpoimmin erottuvimpia piirteitään on hyvin helposti väärinymmärrettävä tapa kehua ylenpalttisesti kaikkia ympärillään olevia - kehuminen ei johdu siitä, ettäkö hän haluaisi vain miellyttää tai nuoleskella lähimmäisiään, vaan hän aidosti uskoo kaiken sanomansa. Flirttailuakaan sanailu ei ole, vaikka siksi sen voisi mahdollisesti käsittääkin. Kotonaan perheen lempilapsena hän on tottunut tulemaan muiden kehumaksi jokaisesta pikkuasiasta, joten hän omaksui tavan tehdä saman muille. Muiden kehut häntä itseään kohtaan hän myös ottaa vastaan mielellään, ja saattaa jopa pahoittaa mielensä, jos odotettuja kehuja ei sitten satelekaan. Epäonnistuessaan tai muuten huonolla tuulella ollessaan Alfred saattaa turvautua itseään alentavaan sanailuun toivoessaan, että muut nopeasti kieltäisivät hänen negatiiviset sanansa ja vastaisivat niihin mukavilla asioilla. Tästä huolimatta Alfred saattaa myös olla melko suorasukainen, mikäli joku loukkaa häntä suoraan: koska poika ei usko, että kukaan saattaisi tahallaan sanoa jotain ilkeää, hän kokee sopivaksi ratkaisuvaihtoehdoksi selittää itseään loukanneelle tarkasti, miltä loukkaus hänestä tuntui.

Alfred on myös äärimmäisen naiivi, ja hänelle on helppo uskotella mitä tahansa - lukuunottamatta asioita, jotka hän voi päätellä virheelliseksi tieteen tai jonkun koulussa opitun avulla, sillä huolimatta hänen luomastaan vaikutelmasta poika on varsin akateeminen. Mikäli siis yrität syöttää hänelle pajunköyttä esimerkiksi siitä, että olet ratsastanut lohikäärmeellä Cornelius Toffeen kanssa, Alfred todennäköisesti uskoisi sinua, mutta mikäli väittämäsi on selkeästi mahdoton tieteen näkökannasta hän yrittäisi hellästi selittää asian oikean laidan, uskoen sinun vain vahingossa erehtyneen.

Kuten mainittua, Alfred on akateemisesti varsin lahjakas, vaikka sitä voisikin välillä olla vaikea uskoa, sillä hänen sosiaaliset taitonsa ovat jokseenkin vajavaiset. Terve järkikin on välillä vähän hukassa pojan uskoessa sinisilmäisesti mitä selkeimmät valheet, mutta siitä huolimatta hänellä ei ole koskaan ollut ongelmia koulun kanssa. Alfred pitää oikeastaan kaikista oppiaineista, mutta hänen suosikikseen nousee täpärästi loitsut. Harrastusten puolella Alfielle tärkein on huispaus. Ilokseen hän pääsi Puuskupuhin tupajoukkueeseen syksyllä 2016, ja toimii siellä lyöjän asemassa. Lyöjän homma sopii hänelle varsin hyvin hyvän tasapainoaistinsa ja käsivoimiensa ansiosta, mutta toisaalta ryhmyjen lyöminen vastajoukkueen pelaajia kohtaan on hänelle ongelma, sillä hän pelkää satuttavansa muita pelaajia. Alfred joutui nuorempana käyttämään huomattavasti aikaa ja vaivaa saadakseen vanhempansa antamaan hänen opetella lentämään, saati sitten huispaamaan, mutta pojan onneksi vanhemmat lopulta joutuivat taipumaan kullannuppunsa aneluiden edessä. Huispauksen lisäksi Alfred viettää muutenkin mielellään aikaa ulkona, oli se sitten kävelyllä maisemien ihailua, kirjan lukemista puutarhassa, tai mitä tahansa muuta - mieluiten toki jotain sellaista, missä saa ihastella luonnon ja sään kauneutta sydämensä kylliksi.

Historia: Alfred syntyi Queensburyn vanhaan, kunnioitettavaan ja varsin varakkaaseen puhdasveriseen sukuun eräänä iloisena kevätaamuna vuonna 2001. Alfredin syntymä ei itse asiassa ollut suunniteltu tapahtuma - hänen vanhempansa hämmästyivät perin pohjin kun äiti Beatrice tuli raskaaksi 45 vuoden varttuneessa iässä. Perheen muut neljä lasta olivat jo aikuisia, nuorimmainenkin jo 17-vuotias ja vanhin 23, joten uuden lapsen syntyminen perheeseen oli sitäkin yllättävämpää. Harmittava yllätys se ei kuitenkaan missään tapauksessa ollut, sillä Queensburyt olivat täysin haltioissaan vauvasta. Raskaus ei ollut helppo, ja sen ja synnytyksen aikana perhe oli usein huolissaan sekä äidin että vauvan hyvinvoinnista, mutta kaikeksi onneksi Alfred lopulta syntyi täysin terveenä, ja äitikin selvisi synnytyksestä ilman sen suurempia ongelmia.

Alfredin synnyttyä hänestä tuli koko perheen lempilapsi. Sekä hänen vanhempansa että sisaruksensa hemmottelivat häntä kilpaa koko hänen lapsuutensa ajan, ja hän oli aina rakkauden ympäröimä. Liekö ollut syy raskauden vaikeuksista ja suuresta ikäerosta muihin sisaruksiinsa, mutta perhe oli alusta asti hyvin suojelevainen nuorinta vesaansa kohtaan; häntä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä, ja suojeltiin kaikelta vaaralta. Kaikesta tästä suojelemisesta huolimatta Alfredin elämän onnellinen alkutaival kohtasi takaiskun hänen jouduttuaan vakavaan onnettomuuteen. Queensburyjen kartanon lähettyvillä olevan hevostallin yksi nuorista hevosista pillastui säikähdettyään matalalta lentävää lintua, ja hevosen lähellä ollut nelivuotias Alfred jäi sen tallomaksi. Alfred selvisi täpärästi tapahtuneesta, mutta joutui viettämään aikaa sairaalassa.

Vaikka Alfred parantuikin täysin parantajien hellässä hoidossa, tapahtumalla oli silti suuri vaikutus hänen nuoruuteensa. Jo ennestäänkin ylisuojelevaisuuteen taipuneet vanhemmat säikähtivät tapahtunutta, ja kiristivät entisestään huolenpitoaan nuorimmaisestaan. Alfred siirrettiin kotiopetukseen hänen vanhempiensa tahtoessa pitää kullannuppunsa mahdollisimman lähellä pitääkseen hänet turvassa. Ja turvassa Alfred siitä lähtien olikin, mutta vastapainoksi hän kasvoi niinsanotusti kiven alla, sillä hänen kontaktinsa perheen ulkopuolella rajoittuivat lähinnä vain kotiopettajiin ja muiden puhdasveristen sukujen edustajiin, jotka vierailivat Queensburyjen luona tai toisin päin.

11-vuotiaana Alfred sai kutsun Tylypahkaan, mutta hänen vanhempansa halusivat pitää hänet kotiopetuksessa. Ensimmäiset pari vuotta Alfred suostui ajatukseen kiltisti, mutta vähitellen hänen kaipuunsa päästä muiden ikäistensä joukkoon kasvoi ja kasvoi, ja hän alkoi anella vanhempiaan päästämään hänet kouluun. Vihdoin hän sai vanhempiensa pään käännytettyä, ja he lupasivat, että Alfred saisi siirtyä AM:iin - kouluun, joka oli hänen vanhempiensa entinen opinahjo - aloittaessaan viidennen luokan. Alfredin riemuksi hän sai myös osallistua koulun kesäleirille, jotta voisi turvallisesti tutustua kouluelämään ennen lukukauden alkua.

Taidot/heikkoudet: Kauniiden sanojen laukominen, lentäminen, kouluaineet. Heikkouksina naiivius, kostea sää, allergia kissoille ja koirille, hevosten pelko, terveen järjen käyttö, raha-asiat
Harrastukset: Huispaus, lukeminen, ulkoilu, korttipelit (jopa muutama jästivariaatio, jonka hän oppi perheen puoliveriseltä kodinhoitajalta)
Muuta: Alfredin ääntämys ja puhetapa ovat varsin hienostomaisia. Häntä kuitenkin kiinnostaa nuorekkaampi tapa puhua, ja joskus voikin kuulla hänet toistelemassa jotain juuri oppimaansa puhekielistä ilmaisua, kuten "sikasiistiä" tai "twerkata".
Täytetty hahmokysely(roolipelihaaste I, 2017)