Damek Eaton

Eronneiden, valmistuneiden tai muuten AM:ista poistuneiden hahmojen hahmoesittelyt

Valvoja: Tylypahkamafia

Damek Eaton
Uusi jäsen
Viestit: 2
Liittynyt: 19. Elokuuta 2015, 19:24
Tupa: Korpinkynsi

Damek Eaton

Viesti Kirjoittaja Damek Eaton »

Nimi: Damek Eaton

Syntymäaika ja ikä: 17.10.2000, 14 vuotta

Sukupuoli: mies

Tupa: Korpinkynsi

Asema: oppilas

Luokka: V

Ulkonäkö: Damek on hoikka ja pitkä miehenalku, joka omistaa hiilenmustat, miltei harteille ulottuvat, suorat hiukset, joita hän usein pitää poninhännällä. Lihaksistoa hänellä on juuri sen verran, että jaksaa nostaa kynän pöydältä, ja hänen ryhtinsä on aavistuksen kumara, mikä kertoo jotain pojan kiinnostuksesta urheiluun. Hänen kalpeita, kapeita kasvojaan koristaa sangen terävä tuulenhalkoja, siniharmaat, valppaat silmät, sekä kulmikas leuka. Damek pukeutuu mieluiten mahdollisimman huomiota herättämättömiin vaatteisiin - eli käytännössä arkipäivisin koulupukuun ja viikonloppuisin vuodenajan mukaan joko tummiin t-paitoihin tai huppareihin, sekä löysiin farkkuihin. Kaulassaan Damek pitää aina hopeista kaulaketjua, jonka hän sai äidiltään ollessaan pieni.

Luonne: 'Onkohan nyt ihan varmasti sopivaa, että istahdan tähän..?' Kysymys pyörii päivittäin Damekin päässä. Kohteliaisuutta korostavan kasvatuksen saanut poika on hyvin epävarma liittyen kaikkeen mitä tekee, lähtien vapaalle penkille istumisesta oleskeluhuoneessa kolmannen kurpitsaleivoksen ottamiseen saakka. Epävarmuus onkin yksi pojan selvimmin näkyvistä luonteenpiirteistä. Myös ujous ja puutteelliset sosiaaliset taidot eivät voi jäädä huomaamatta. Damek ei viihdy suurissa porukoissa, eikä toisaalta ole mielellään yksinkään - kaikista mieluiten Damek viettäisi aikaansa muutaman läheisen ystävän seurassa. Ihmisiin tutustuminen oma-aloitteisesti tuntuu Damekista lähes mahdottomalta. Jos joku sen sijaan tulee jutustelemaan hänelle, yrittää hän parhaansa mukaan pitää keskustelua yllä (olisihan epäkohteliasta tuijottaa vain toista tuppisuuna). Valitettavasti small talk ja huumori eivät kuulu pojan vahvuuksiin - kömpelöt sutkautukset ja väärään aikaan naureskelut kuuluvat olennaisena osana keskustelutuokioihin. Jos kuitenkin uskaltautuu tutustumaan Damekiin (ja on kyllin kärsivällinen tätä operaatiota varten), paljastuu sangen epävarman kuoren alta luotettava, älykäs ja suvaitsevainen nuori mies, joka on loistava kuuntelija.

Yksi Damekin heikkouksista on hänen sokea suhtautumisensa sääntöihin: hänen mielestään ne on luotu pilkuntarkkaa noudattamista varten, ja hän kokee velvollisuudekseen valvoa, että myös muut noudattavat niitä. Nähdessään sopimatonta käyttäytymistä poika rohkaisee itsensä ja yrittää estää säännönrikkojia aikeissaan, mutta jostain kumman syystä (nimeltä esiintymiskammo) hänen suustaan pulppuaa vain epämääräistä änkytystä varoituksen ja nuhtelun sijaan. Tämän vuoksi poika joutuikin istumaan edellisessä koulussaan useat jälki-istunnot - hän oli aina siellä, missä sääntöjä vastaan kapinoitiin.

Vapaa-aikansa Damek kuluttaa lähinnä kirjojen parissa - niin kauno- kuin oppikirjojenkin. Erityisesti taikuuden historia (ja ylipäänsä teoreettiset aineet) sekä taikajuomat ja muodonmuutokset ovat lähellä hänen sydäntään. Sen sijaan taikaolentojen hoito, ennustaminen, ja yrttitieto eivät inspiroi poikaa, minkä vuoksi menestys näissä aineissa on varsin vaihtelevaa. Ja kuten arvata saattaa, hän ei juurikaan perusta pari- ja ryhmätyöskentelystä, vaan loistaa itsenäisissä tehtävissä.

Tausta: Damek on kotoisin Slovakiasta, edesmenneen äitinsä Alannan kotimaasta, missä hän kävi ensimmäiset kouluvuotensa. Hänen perheeseensä kuuluu englantilainen isä David, joka nykyisin työskentelee Britannian taikaministeriössä, sekä tämän ylipirteä yli 80-vuotias isä Thomas (jonka mielestä Damekin kaltaisen nuoren pojan pitäisi lukemisen sijaan harrastaa reipasta ulkoilmaliikuntaa, kuten huispausta. Harmi vain, että Damekilla on korkeanpaikankammo...). Damek ja David muuttivat Lontooseen isoisän luokse ahtaaseen kerrostaloasuntoon kesällä.

Damekin viimeisin lukuvuosi edellisessä koulussa oli erityisen raskas: häntä kiusattiin, ja aivan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi yhdelle pojalle, kuoli hänen äitinsä joulun jälkeen. Alanna menehtyi tehdessään loppututkielmaa jästien tavoista liikkua paikasta toiseen (hän oli näet valmistumassa jästitiedon opettajaksi) - niin ironista kuin se onkin, jäi hän auton alle. Rakkaan äidin kuolema jätti tietysti jälkensä poikaan, mutta vielä enemmän se vaikutti Davidiin: ennen niin avarakatseinen ja kepeä mies muuttui synkäksi - ja alkoi tuntea vihaa jästejä kohtaan. Damekille ei moista jästivihaa tullut, mutta isän jatkuva vakavamielisyys ja rasistiset kommentit stressaavat poikaa. Kun tähän soppaan lisätään muutto uuteen valtioon, uuden koulun aloittaminen, ahdas kerrostaloasunto keskellä vilkkainta Lontoota, on ymmärrettävää, että poika on melkoisen uupunut. Onneksi edessä siintää lukuvuosi Tylypahka AM:issa - kotoa poispääseminen tekee varmasti terää.

Muuta: Damekin äidinkieli on slovakki, mutta koska hänen isänsä on brittiläinen, osaa Damek puhua englantia sujuvasti - omanlaisellaan aksentilla tosin.
Aksentin lisäksi Slovakia on jättänyt jälkensä Damekiin: hän ei esimerkiksi voi kuvitellakaan aloittavansa päivän ilman sokerilla makeutettua mustaa teetä.