Virkeästi kouluhommiin!

[Melinda Hudson]

((En kestä, Lazlo on paras xD))

Lazlolla oli hyviä pointteja, joita Melindakaan ei voinut kieltää. Jos jännittäisi esitelmiä, niin tietenkin harjoittelemalla siitä pääsisi eroon. Ja no... asiat mitkä Lazlo itsestään sanoi, oli todennäköisesti tosia. Ehkäpä sen takia, että pojan omat jutut saattoivat ajaa ihmisiä pois, joten Lazlolle ei jäisi kovin montaa tyyppiä, kenelle juoruta! Vaikka eihän se oikea ongelma olisi. Juorusi Lazlo mitä tahansa, Melinda varmasti saisi ystävänsä puhumaan kaiken itsensä hyväksi! Paitsi ehkä sitä, että vietti itse aikaa Lazlon kanssa.

Melinda otti kasvoillaan mahdollisimman huolestuneen ilmeen ja puraisi alahuultaan.
"Niin... Olisihan se hyvä.. mutta koulu on ollut niin raskasta tänä vuonna..." Melinda sanoi hiljaa. Tyttö yritti keksiä mahdollisimman paljon tekosyitä miksei voinut nähdä Lazloa ja koetti saada ne äkkiä järjestykseen ajatuksissaan. Hän oli jo ihan sekaisin, mitä kaikkea oli ehtinyt tässä ajassa väittää Lazlolle!
Melindaa harmitti hiukan, että Lazlo oli näyttänyt itsestään tälläisenkin puolen - oudolle, sähläävälle Lazlolle olisi ollut paljon helpompi sanoa vain ei ja valehdella vaikka kuinka paljon! Nyt se oli paljon hankalampaa.

"Luulen, että jätän väliin... mutta... kiitos kuitenkin! Öö... jos... jos minusta tuntuu että tarvitsen esiintymisessä apua niin... jos sitten voisit auttaa minua? Nyt on vain huono tilanne!" Melinda pyysi. Mitä sitä turhaan valehtelemaan lähtisi. Nyt hänen täytyisi vain muistaa, että hänen täytyisi olla enemmän hiljaa esitelmissä ja se riittäisi!

[Lazlo Silverstein]

Neiti Hudson päätti selvitä tilanteesta yksin. Lazlo Vesto nyökkäsi ja hymyili.
”Joo, käy”, poika sanoi vielä ääneen ja virnisti. Ainakin hän oli yrittänyt ja tarjonnut apuaan. Toivottavasti Hudsonia ei kuitenkaan ihan hirveän paljon hirvittäisi olla luokan edessä, vaikkei tuo nyt kauheasti esitelmää sitten esittäisikään.

Lazlo Vesto oli hetken aikaa hiljaa ja rauhallisempi kuin aiemmin. Hänen piti miettiä. Äskeinen esiintymisjännitys -keskustelu oli lähtenyt esitelmästä, mutta oliko hän harhautunut tähän jonkin oman esitelmää varten tekemästä jutustaan vai ööh mistä. Vampyyrifani katseli kirjaansa hetken ajan, kunnes kokeeksi avasi sen ja yritti nopealla plarauksella päästä takaisin esitelmän aiheen luo.

Ai niin, Hudson oli kai sanonut voivansa tehdä esitelmän, koska ei halunnut esittää sitä. Lazlo Vesto piteli kirjaansa kaksin käsin pystyssä ja yritti miettiä miten asian sanoisi. Anteeksi neiti Hudson, mutta palaan halusta kirjoittaa myöskin jotain esitelmään? Ei ehkä ihan, mutta jotain sinnepäin.

”Jos neiti Hudson kirjoittaa, niin sanelenko vai ööh… tiivistänkö jotain?” toinen Rohkelikoista ehdotti katsellen kirjan yli kyseiseen neiti Hudsoniin. Lazlo Vesto yritti palauttaa takaisin sen äsken poishäivytetyn etäisyyden, koska ei ollut ihan varma halusiko Hudson jatkaa tätä öh.. läheisempää linjaa vai ollaanko nyt vain näitä, jotka tekevät yhdessä vain esitelmää. Okei, olihan heillä nyt yhteinen salaisuus – siitä ei vain sopisi näin Suuressa salissa kaikkien ilmoilla puhua.

”Vai mitä teen?” Lazlo Vesto lisäsi ystävällisesti ja niin kuin olisi päättänyt sanoa saman kysymyksensä vain toisin. Hän sulki kirjan ja laski sen takaisin pöydälle, kuten olisi äsken oikeasti tarkistanut siitä jotain. Sitä hän ei vain oikeasti ollut tehnyt. Oikein mielellään oltaisiin myös kuikuiltu esitelmää, mutta Lazlo Vesto yritti nyt hieman hillitä. Ei sitä saisi olla niin kuin päätön kana, jos oli tekemässä esitelmää lihansyöjäkasvista! Muutoin voisi joku vielä luulla, että lihansyöjäkasvi olisi nimenomaan syönyt sen kanan pään!

[Melinda Hudson]

Huh! Melinda ajatteli. Kriisistä selviydytty. Lazlo tuntui tyytyvän siihen, että Melinda hoitaisi itse, yksin esiintymiskammonsa! Ja jos tähdet olisivat suotuisat, Melindan ei tarvitsisi enää tehdä Lazlon kanssa esitelmiä... ja jos tämä tulisi joskus puheeksi, Melinda voisi vain väittää, että osti yhden kirjan esiintymisestä. Lazlokin olisi tyytyväinen, olihan kirja ollut tämän idea! Melinda oli todella fiksu, vaikka itse ajattelikin niin!

Kuitenkin, ilmeisesti Lazlo silti halusi tehdä edes jotain esitelmän hyväksi. Ja tämän ideat olivat ihan hyviä... harmi vain, että näissä oli pienenä pelkona se, että Lazlo vetäisi koko homman ranttaliksi ja moleimmat saisivat hylätyn esitelmästä!
"Tiedätkö, esittämisestä on niiin suuri homma, että minä voin tehdä kyllä tiedonhaun ja kirjoitustyön. Enhän minä siitä nauti, mutta sinä sentään pelastit minut pulasta ja suostut esittämään koko hoidon! Minun mielestäni minun täytyy tehdä koko esitelmä, eihän se muuten olisi reilua!" Melinda sanoi ja hymyili hiukan Lazlolle. Samalla tyttö kävi läpi päässään asioita, jotka olisi pakko laittaa esitelmään. Ehkä hän tekisi koko hoidon tyttöjen kanssa. Heidän porukkaansa kuintekin kuului pari korpinkynttäkin, joten esitelmä kasautuisi varmasti äkkiä!

Melinda mietti hetken pitäisikö hänen lähteä korjaamaan meikkejään. Wembleytä ei näkynyt vieläkään missään. Ehkä tämä oli päättänyt skipata aamiaisen kokonaan... Toisaalta... Jos Lazlo oli jäänyt tekemään esitelmää Melindan kanssa vaikka oli aamu. Olihan se ystävällistä. Joten Melindalta olisi ystävällistä jäädä vielä hetkeksi Lazlon seuraan. Toisaalta taas... aina pystyi fiksaamaan omaa naamaansa fiksummaksi, joka olisi tietenkin Melindalle hyvä. Meikit olivat varmasti hiukan korjauksen tarpeessa aamiaisen takia... Miksi valintojen täytyi olla näin vaikeita?!

[Lazlo Silverstein]

Lazlo Vesto oli omasta mielestään ollut ystävällinen ja ihan hyvä koulussakin – kun otti huomioon sen, että kyseessä oli hänen ensimmäinen vuotensa taikakoulussa – mutta jotenkin neiti Hudson taisi kuvitella toisin. Tai jotenkin…. rohkelikkopoika ei tiennyt mitä ajatella. Hän pystyi vain katselemaan hetken ajan ymmärtämättä mistään, siis Hudsonin sanoista, mitään. Aika pian vampyyrifani kuitenkin muisti, että täydellistä hämmästyneisyyttä ehkei pitäisi näyttää avoimesti toiselle osapuolelle.

Okei, myönnettävä kyllä. Kerta ei ollut ensimmäinen. Lazlo Vesto oli jo aiemminkin saanut kokea.. vähän tämänkaltaista toimintaa.
”Ööh, minun mielestä sinun ei tarvitse tehdä kaikkea”, hän sai lopulta sanotuksi.

Vihjaukset siitä, että Hudson halusi tosin tehdä koko esitelmän itse olivat olleet aika selkeitä. Mutta, että olisi pakko…. eihän se ollut Hudsonin syy, jos hänellä oli esiintymisjännitystä. Ei se ollut kenenkään syy. Lazlo Vesto raapi leukaansa ja ajatteli. Ehkä Hudson oikeasti ajatteli asian sillä tavalla. Jos asia niin oli, niin olisi varmaan hänen – Lazlo Veston – asia ilmoittaa siitä, ettei niin oikeasti ollut. Kun Hudson ehkä sai vielä huonosti nukuttua ennen esitelmän pitoa, vaikkei hän esitelmää esitellytkään…. missä vaiheessa tästä tuli kyse reiluudesta ja muusta.

”Voin kyllä tehdä jotain. Ei sinun tarvitse kaikkea tehdä”, Lazlo Vesto totesi kiltisti ja yritti kohdata Hudsonin katsetta.

”Ja se, että…”, Lazlo Vesto jatkoi ja muotoili sanattomasti huulillaan sanan ’jännittää’, ”ei ole sinun syytä tai kenenkään. Minua ei haittaa esittää tämä, jos saan itsekin tehdä jotain. Olisi epäreilua, jos en tekisi mitään, koska eihän neiti Hudson mitään.. sille voi.”
Hän hymyili vielä ystävällisesti toivoen, että Hudson edes puolittain ymmärtäisi mitä hän sanoi – ja ennen kaikkea myös ymmärtäisi.

[Melinda Hudson]

Vastaväitteistä huolimatta Lazlo halusi tehdä jotain esitelmän hyväksi. Pahus. Melinda punnitsi asian plussia ja miinuksia. Lopulta tyttö päätyi siihen, että helpompaa olisi antaa Lazlon auttaa.
”No... jos sinä vaadit...” Melinda sanoi ja hymyili hiukan. Täytyihän hänen nyt näyttää kiitolliselta kun Lazlo kerran esittäisi esitelmän sekä lisäksi auttaisi häntä.
”Minusta se kyllä on iso juttu... tiedätkö... että pidät tämän salaisuuteni ja suostut pitämään esitelmän.. Saati että auttaisit vielä tämän tekemisessä.” Melinda jatkoi Lazlon sanottua, ettei esiintymisjännitys ole hänen vikansa.

Melinda pisti aivonsa raksuttamaan. Mitä ihmettä Lazlo voisi tehdä?! Sellaista, ettei tämä pilaisi koko esitelmää. Lazlon omat ideat olivat hyviä... mutta vain jos Lazlo ei olisi... no, Lazlo. Sanelu olisi kuitenkin kaikkein turvallisempi vaihtoehto näistä kahdesta Lazlon ehdotuksesta. Tiivistäessä Lazlo saattaisi tiivistää koko touhun omin sanoin ja sanelussa... no, Melindalla oli siihen loistava idea!
”Kuule.. jos tehdään niin, että sinä luet minulle ääneen koko kappaleen niin minun ei tarvitse muuta kuin kuunnella ja miettiä mitä kirjoitan? Se ainakin auttaisi minua paljon.” Melinda ehdotti. Jos hän saisi Lazlon lukemaan asian sanasta sanaan, hän itse voisi poimia parhaat palat ja koota esitelmään tärkeimmät asiat.

Melinda istuskeli hetken ja mietti mitä tekisi. Lopulta tyttö päätyi siihen, että voisi tosiaan korjata meikkinsä.
”Tuota... jos nähdään tänään tuntien jälkeen ennen päivällistä? Oleskeluhuoneessa? Ja koetataan saada tämä koko hoito tehtyä?” Melinda ehdotti. Häntä ei haittaisi vaikka myöhästyisi päivälliseltä. Moni tuntui ryntäävään päivälliselle mahdollisimman pian joten oleskeluhuone olisi varmasti melko tyhjä. Ja Wembley ei ainakaan oleskeluhuoneesta heitä löytäisi!

[Lazlo Silverstein]

Hudson ehdotti kappaleen lukemista ääneen. Sillä tavoin tytön ei tarvinnut kuin vain poimia tärkeimmät kohdat esitelmään.
Lazlo Vesto hymyili: ”Joo, käy.”
Se ei ihan ollut se työnjako mitä hänellä oli ollut mielessä, mutta ainakin jo askel oikeaan suuntaan. Ei olisi hyvä mennä ja painostaa Hudsonia tästä totutusta käyttäytymismallista johonkin toiseen. Oikeastaan Lazlo Vesto piti ääneen luku -ajatuksesta: hän voisi harjoitella vähän uudestaan ja vielä paljon paremmin omaa äänen käyttöään. Niin usein, kun ei kuitenkaan tullut luettua mitään muille ääneen. Paitsi ehkä kotona. Vampyyrifani ei koulussa halunnut lukea suoraan jostain kirjasta mitään kauhujuttuja ääneen, vaan enemmänkin esittää ne luontevammin – ilman kirjaa ja ilman mitään suoranaista lukemista.

Rohkelikkopoika kurottui ottamaan itselleen yhden mukin ja lorautti siihen vähän punertavaa mehua. Ennen ääneen lukua oli hyvä valmistautua siihen, että lukeminen tai enemmänkin se ääneen puhuminen kuivatti suuta tai jotenkin sitä aina vain tarvitsi jotain juomista. Vesi olisi kaikkein parasta, mutta se oli niin kaukana, että hän tyytyi mehuun. Ei kappale sentään niin pitkä ollut!

Lazlo Vesto nosti mukinsa huulilleen, kostutti ne, kun Hudsonilla oli jotain sanottavaa. Poika pystyi jo aloituksesta päättelemään sen, ettei hän välttämättä sittenkään pääsisi jo nyt pistämään lukijan lahjansa koetukselle. Lazlo Vesto laski mukinsa takaisin pöydälle ja katseli hymyillen Hudsoniin tämän ehdottaessa lukukerran siirtämistä myöhemmälle.
”Joo, sopii kyllä”, poika vastasi ja siirsi kirjan sivummalle merkiksi siitä, että nyt ei siihen enää kajota.

”Nähdään silloin siis”, Lazlo Vesto lisäsi ja kohotti sitten mukiaan kuin sinetöidäkseen sillä heidän sopimuksensa.
Siinä mehua juodessa iski tajuntaan se ajatus, että pitäisi vielä ehtiä syömäänkin jotain ennen kuin kaikki ruoka katoaisi. Poika ei rohjennut vilkaista mihinkään kelloon, vaan yritti Hudsonin vähän jo poistumiseen viittaavan käytöksen ajan vielä odottaa ennen kuin yrittäisi käydä pyydystämässä jostain vielä jotain murkinaa aamupalaksi. Kaverit varmaan nauraisivat katketakseen, jos hän kertoisi unohtaneensa syödä aamupalaa, koska oli niin keskittynyt tekemään kouluhommia – vieläpä aamupalapöydän äärellä.

((Jaah, kiitos pelistä (ja vampy varmasti vielä hyvästelee in-game tai jotain, mutta päätin itse nyt tähän)! :D Tätä oli tosi hauska pelata, kiitän seurasta :3 ))

[Melinda Hudson]

Melindan onneksi Lazlo suostui järjestelyyn. Huh. Tästä ongelmasta päästiin tällä. Esitelmästä tulisi hyvä - tai edes ihan okei. Kunhan Lazlo ei valehtelisi siitä mitä kirjassa lukee, siitä tulisi hyvä. Jos taas Lazlo valehtelisi.... no, Melinda menettäisi kasvonsa. Mutta tavallaan Melinda luotti poikaan - ei hän tiennyt mistä tämä luotto tuli, mutta luotti kuitenkin! Tietenkin hänellä pitäisi olla varasuunnitelma siltä varalta, että kasvot menisivät. Kyyneleitä ja viattomuutta? Ehkä. Melindan pitäisi ehkä konsultoida jotain ystäväänsä tässä asiassa.

Lazlolle myös kävi, että he näkisivät myöhemmin oleskeluhuoneessa! Loistavaa! Kuinka hyvin tässä kävikään. Lazlo oli yllättävän helppo puhua kahteen Melindan ehdottamaan asiaan. Melindan kannalta se oli tosin hyvä.
"Hienoa! Nähdään siis silloin." Melinda sanoi ja nousi ylös. "Otan meille tarvittavat pergamentit niin tuo sinä kirja." Melinda käskytti Lazloa. Jos tämä oli jo kahteen edelliseen hommaan suostunut niin eiköhän tämäkin olisi okei! Lopulta tyttö loi vielä kaihoisan katseen Luihuisten pöytään. Ei Wembleytä. Melinda ei ollut varma mitä mieltä tästä pitäisi olla. Toisaalta oli hyvä, ettei Wembley nähnyt häntä Lazlon kanssa mutta toisaalta pojasta olisi ollut ihana nähdä edes yksi vilaus... Huokaisten Melinda heilautti kättään ja poistui paikalta.

((Kiitoksia pelistä, tämä oli hauskaa! :D))

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine