Pöllölä puhtaaksi!

[Jim Fort]

Jim virnisti yllättyneenä Carolynnen innokkaalle reaktiolle. Hän nosti vesiämpärin vierestä pölyhuiskan ja ojensi sen tytölle. Olipa ihanaa saada apua, kahdestaan siivotessa pöllölä puhdistuu varmasti hetkessä!

"Joo tietysti saat kysyä! Hmm.. en tosin ole ihan varma, mistä se varsinaisesti johtui", Jim mutristi huuliaan muistellessaan alkajaisjuhlan tapahtumia ja jatkoi mietteliäällä sävyllä: "Ainakin se, että mulla ei ollut alkajaisjuhlassa koulupukua päällä vaikutti asiaan. Ja Kalkkuna ei tainnut myöskään tykätä, kun olin samaisessa alkajaisjuhlassa ilman paitaa... Mutta olen silti melko varma, että sain jälki-istuntoa olemassa oloni takia. Tai hyvin treenattujen vatsalihasten takia, jos se on syy joutua jälki-istuntoon. Tai sitten se oli kaiken tämän yhteisseuraus."

[Carolynne Fox]

Carolynne tarttui edelleen aivan yhtä innokkaana pölyhuiskaan. Hän alkoi saman tien huiskia menemään kääntäen kylkensä Jimille, ja oli siitä hyvin kiitollinen, kun tämä alkoi selittää jälki-istuntonsa syytä. Carolynne yritti epätoivoisesti peittää punastustaan huiskimalla niin ripeästi, että ehkä saattaisi näyttää siltä kuin fyysinen rasitus olisi saanut hänet punaiseksi.

Siis ihan tosi: kapinallinen hyvännäköinen vanhempi poika, joka oli ollut ilman paitaa - MITEN Lyn oli oikein missannut sen?! - ja jolla on hyvin treenatut vatsalihakset. Lyn pureskeli poskensa sisäpintaa ja yritti taas nopeasti keksiä sanottavaa. Hän sai mielestään nerokkaan idean ja sanoi katsellen tiukasti ortta, jota pyyhki:

"Niin, no, varmaan se oli yhteisseuraus. Voisin ainakin kuvitella, ettei edes Kalkkuna vihaisi kenenkään vatsalihaksia niin paljon. Elleivät ne sitten ole aivan TOSI hyvin treenatut, mutta en tiedä, uskoisiko tuota..."

Lyn kohautti vielä harteitaan teeskennellen, ettei häntä juuri kiinnostanut.

[Jim Fort]

Jim katseli kriittisesti lakaisunsa jälkeä. Hän päätti, että lattia on jo ihan tarpeeksi puhdas ja jätti luudan nojaamaan seinustaa vasten. Poika hätyytteli varovasti alimmilla orsilla istuvat pöllöt pois tieltään. Pöllöt huhuilivat näreissään lennähtäessään ylemmäksi jatkamaan nuokkumista, mutta eivät onneksi osoittaneet väkivaltaisesti mieltään Jimille. Poika tarttui reippaasti juuriharjaan ja alkoi jynssätä alimpia orsia puhtaaksi. Hän virnisteli vilkaistessaan Carolynneen, kun tämä epäili vatsalihasten todellista kuntoa. Jimillä ei ollut aikomustakaan todistaa tässä, että ne olivat ihan oikeasti tosi hyvin treenatut. Pöllölässä oli kylmä!

"Kyllä Kalkkuna oikeesti tykkää musta ja mun vatsalihaksista. Se vaan on kateellinen, kun ei ole itse koskaan ollut hyvässä kunnossa. Sitä paitsi, kaikki tykkää musta! Jotkut, kuten Kalkkuna, ei vaan uskalla myöntää sitä," poika totesi sama virne äänessään. Hän oli varma, että ihmiset jotka sanoivat tai antoivat ymmärtää inhoavansa häntä olivat salaa hänen suurimpia fanejaan. Mutta sama periaate ei tietenkään pätenyt niihin, joista Jim itse ei pitänyt!

[Carolynne Fox]

Pöllölä oli tosiaankin pölyinen: Lyn meinasi aivastella koko ajan. Hän vilkaisi salaa Jimiä nähdäkseen, kuinka ahkerasti tämä kuurasi. Ihan liian ahkerasti, jotta Lyn olisi ainakaan vielä kehdannut alkaa hidastella. Piti siis vain yrittää olla aivastelematta. Ja täytyi räpyttää silmiä jatkuvalla syötöllä, jotta ne eivät alkaneet vuotaa.

Lyn pettyi kovasti, kun Jim ei tarttunut syöttiin, eikä Lyn päässyt itse ihailemaan Jimin vatsalihaksia.

"Oi - sinä olet kyllä ihan oikeassa! Kaikki todellakin tykkäävät sinusta! Ja jotkut, kuten minä, uskaltavat myöntääkin sen", Lyn sanoi ja virnisti naama punaisena. Oliko hän ihan oikeasti möläyttänyt sen juuri ääneen?! Mutta toisaalta Jim oli kyllä kerjännyt sitä - ihan varmasti oli - joten ei Lyniä pitäisi hävettää. "En siis tietty mitenkään epätoivoisesti", Lyn lisäsi ja naurahti. "En kirjoittele joka ilta rakkauskirjeitä sinulle tai muuta sellaista."

[Jim Fort]

Ahkera työ alkoi näyttää tulostaan, sillä Jimin juuriharjalla hinkkaamat orret näyttivät ainakin sata vuotta uudemmilta sekä melko puhtailta. Jim nojasi selkänsä yhteen puhtaista orsista katsellen Carolynnea, joka juuri uskalsi tunnustaa pitävänsä Jimistä. Mutta ei niin epätoivoisesti, että kirjoittaisi joka ilta rakkauskirjeitä. Jim naurahti hyväntahtoisesti ja kallisti vähän päätään vasemmalle. Punastuva Carolynne oli oikeastaan aika herttainen.

"Ihan hyvä, että et lähettele mulle kirjeitä, sillä olen melko huono vastaamaan niihin", Jim totesi pahoittelevasti. Kirjeistä ja niihin vastaamisesta tuli mieleen vielä toistaiseksi kirjoittamaton kirje, joka Jimin oli pitänyt kirjoittaa jo edellisellä viikolla Chloelle. Jim tunsi ikävän huonon omatunnon pistoksen rinnassaan, sillä hän tietysti tiesi, miten epäreilua Chloea kohtaan oli olla pitkään vastaamatta. Mielessään Jim sopi itsensä kanssa kirjoittavansa tyttöystävälleen heti, kun pääsisi takaisin tupaan.

"Muuten, kuinka vanha olet?" Jim sai omasta mielestään loistavan idean, mutta sitä varten oli hyvä tietää ensin Carolynnen ikä ja luokka.

[Carolynne Fox]

Carolynne punastui aina vain lisää. Voi että, olisiko Jim ehkä vastannutkin, jos hän olisi kirjoittanut rakkauskirjeen? Mistä sitä tiesi! Ehkä se oli ollut huono veto. Jos Lyn olisi sanonut, että kirjoittaisi, ja vastaisiko Jim sitten hänelle.... mutta äh, ei se toimisi. Täytyi vain tyytyä kohtaloonsa - ja ainakaan Jim ei ollut torjunut häntä saman tien!

"Olen nyt neljätoista, neljännellä luokalla siis!" Lyn vastasi tyytyväisenä. "Sinä olet varmasti vähän vanhempi, eikö? Olet varmasti hurjan hyvä taikomaan!"

Äh, oliko se nyt ollut tyhmästi sanottu... Mutta toisaalta, kyllä tuonnäköisen pojan oli pakko olla tosi taitava!

[Jim Fort]

//soriii kun kesti näin kauan vastata, jouluhössötys on pitänyt kiireisenä//

"Ai no... ööö oon mä ihan hyvä kait. Loitsut ja muut tollaset jutut ei vaan ihan kauheasti kiinnosta mua. Tykkään enemmän tanssia ja pitää hauskaa kuin opiskella." Jim oli hieman hämmentynyt tästä kohteliaisuudesta, koska ei oikeasti ollut ikäisekseen erityisen hyvä taikomaan. Hän osasi toki muutemia erikoisempia loitsuja, mutta vastaavasti jotkut ihan perusjutut olivat edelleen hakusessa. Koulu ei ollut koskaan erityisemmin Jimiä kiinnostanut, ja se näkyi tietysti taitotasossa.

"Muuten tanssimisesta puheenollen, oletko menossa joulutanssijaisiin?" Jim kysyi nojaillen edelleen puhdistamaansa orteen. Hän oli juuri edellisenä aamuna tajunnut, että joulutanssijaiset lähestyivät kovaa kyytiä, eikä hänellä ollut vieläkään paria. Jim oli aluksi ajatellut, että ei halua mennä tanssijaisiin ollenkaan, koska ei voi mennä Chloen kanssa, mutta oli sitten tullut lopputulokseen, että ei voi jättää tanssijaisia välistä vain koska sattuu olemaan vuoden Chloea nuorempi. Mutta ilman paria hän ei tietenkään voinut mennä.

[Carolynne Fox]

(Ei hätiä mitiä, nyt vasta kerkesin tänne itse :D :D)

Lyn kuunteli Jimin jokaista sanaa kuin ei olisi ikinä ennen kuullut mitään niin upeaa. Ja, no, olihan se tietyllä tavalla tottakin. Ei Lyn ollut ikinä ennen puhunut seitsemäsluokkalaisen kuuman rohkelikkopojan kanssa - vieläpä pojan, joka mitä ilmeisimmin tykkäsi kaikista älyttömän siisteistä jutuista!

"Vau, tanssiminen kuulostaa aivan mahtavalta - ja hauskanpito tietysti myös", Lyn sanoi ja naurahti. Olisiko hänen pitänyt sanoa, että hänkin tykkää niistä? Äh, ei hän ollut kovin hyvä tanssimaan... ei nyt huonokaan... Hän ei osannut päättää, oliko nyt tullut mokattua vai ei, kun Jim jo kysyi joulutanssiaisista.

"Oi, joo, totta kai olen menossa! En jättäisi väliin mistään hinnasta - tai siis, eiväthän ne nyt mikään vuoden hienoin juhla ole, mutta siis, eihän täällä nyt turhan usein mitään tapahdu, tiedäthän... Niin että totta kai olen menossa", Lyn päätti vähän rauhallisempaan sävyyn. Mitä jos Jimin mielestä joulutanssiaiset olisivatkin joku vuoden noloin juttu? Lyn puri epätietoisena huultaan. Ottaen huomioon, kuinka siistiä oli jutella Jimin kanssa, se oli yllättävän stressaavaa.

[Jim Fort]

"Ai häh, joulutanssijaisethan on joka lukukauden kohokohta! Jos kerran joulutanssijaiset ei susta nappaa vuoden siistein juhla -palkintoa, niin mikä sitten?" Jim kysyi yllättyneenä, mutta muisti kuitenkin pitää äänessään sopivan huvittuneisuuden ja hyvän tuulisuuden, jotta ei kuulostaisi tylyltä. Hän ei käynyt tätä keskustelua nuoremman tytön kanssa millään kauhean suurella vakavuudella ja koitti parhaansa mukaan saada sen kuulumaan sopivassa määrin puheessaan. Mutta ei kuitenkaan siten, että olisi lyönyt koko jutun ihan läskiksi, sillä sekin olisi ollut epäkohteliasta!

"Mutta siis siistiä, että olet tulossa. Mietin vaan, että kun en ole itse vielä pyytänyt ketään, niin että olisitko sattumalta halunnut tulla mun kanssa?" Jim kysyi ihan muina velhoina nojaillessaan edelleen rennosti orteen. "Siis tietysti vaan jos sulla ei ole vielä paria! Tiiän, että oon vähän viime tingassa tän asian kanssa ja aika monilla on jo parit, mutta pari tyttöä on kysynyt mua, joten voin mennä jonkun toisen kanssa, jos sulle ei käy," poika lisäsi vielä nopeasti, jotta Carolynnen olisi helpompi kieltäytyä kutsusta, jos tällä sattuisi olemaan jo pari. Ei Jim nyt niin kovasti halunnut juuri Carolynnen kanssa tansseihin, että olisi ollut valmis jakamaan tanssipartnerin roolin. Miten kamalaa ja noloa kaikkien osalta olisikaan jos paljastuisi, että joku on tullut kahden parin kanssa!

[Carolynne Fox]

Carolynne myhäili hiljaa mielessään. Vuoden kohokohta!! No sitähän hänkin oli ajatellut. "Oi, no siis, en minä tiedä, mikä muukaan se voisi olla", hän sanoi ja hihitti vähän. "Ei kai sitten mikään! Voitit!" hän hymähti ja virnisti. Voi kunpa, voi kunpa vain....

Ja kyllä, Jim todella pyysi häntä parikseen! Carolynnen teki mieli hihkua, iskeä nyrkkejä ilmaan ja tehdä voitontanssi. Sen sijaan hän loihti kasvoilleen aivan minimaalisen hymyn, eikä vastannut ihan heti. Jim taatusti peruisi kutsun, jos hän olisi liian innokas. Ja sitten Jim alkoikin selittää muista pareista ja siitä, että häntä oli kysytty jo... Ei kai Jim vain voisi tietää, että Lynillä oli pari? Toisaalta, entäpä sitten jos tietäisikin - Lyn voisi aina sanoa, että oli perunut jo.

"Voi, minusta olisi tosi ihanaa mennä yhdessä sinun kanssa!" Lyn sanoi oikeaoppisen välinpitämättömän innostuneena. "Kyllä minuakin jo itse asiassa pyydettiin, mutta no, me ei sitten oikein tultukaan toimeen, joten se homma vähän niin kuin juuri peruuntui." Noin. Täydellistä, eikö? Hän näytti tarpeeksi haluttavalta, että muutkin pyysivät, mutta hän ei ollut ise kieltäytynyt kutsusta eli pyytäjä oli ollut tosi hyvä tyyppi. Välithän saattoivat mennä poikki cooleillakin tyypeillä, eikö.

Sitten piti vain enää huolehtia, ettei Jim pääsisi luistamaan pyynnöstään. "Mihin aikaan mennään? Kävelläänkö yhtä matkaa oleskeluhuoneesta?" Kylläpä kaikki olisivat kateellisia, kun Lyn olisi onnistunut nappaamaan seitsemäsluokkalaisen parin - ja vieläpä tällaisen parin!