Uusi kouluvuosi

[Annie Heartworld]

(Toivoisin että tähän kirjoittaisi monet pelaajat, ihan kuka vaan)

Annie istui kotonaan, luki kirjaa ja kysyi äidiltään: ”montako päivää on ensimmäiseen koulupäivään?” Annien äiti katsoi hetken häntä, ja sitten vastasi: ”En muista rakas, mutta en odota koulua, sillä joudun olemaan pitkään erossa sinusta...” Annie nyökkäsi äidilleen. Hän ajatteli samoin, mutta odotti silti koulua, sillä hän näkisi taas kavereitaan. Hän luki ajan kuluksi kirjaa, jossa kerrottiin erilaisista yrteistä, muista tällaisista jne. Hän mietti samalla kokoajan, milloin jo koulu alkaa ja kenen kanssa hän pääsee samaan tupaan. Sitten hän laittoi kirjan väliin kirjanmerkin ja sulki kirjan. Hän laittoi sen pöydälle ja meni syömään välipalaa. Jonkin ajan kuluttua hänen äiti tuli keittiöön, ja sanoi: ”Sulje silmät ja laita kämmenet ylöspäin, minulla on yllätys!!” Annie laittoi kätensä eteen kämmenet ylöspäin, ja sulki silmänsä. Hän kuuli kun äiti otti kassistaan jotain, ja sitten hän tunsi käsillään jotain. Hän avasi silmänsä ja katsoi, mitä äiti oli antanut. Hän näki uusia koulutarvikkeita. Hänen äiti oli käynyt ostamassa ne hänelle! Hän oli niin iloinen, että laittoi tavaransa pöydälle, halasi äitiä niin lujaa kun pystyi, ja sanoi: ”Kiitos äiti, olet paras ikinä!!!” Annien äiti hymyili, ja sanoi: ” Olet ansainnut nämä, sillä opiskelet hyvin ja olet ollut ahkera. Näitä voit sitten käyttää koulussa!!” Annie katsoi äitiään kiitollisesti, ja halasi häntä vielä toisen kerran. Annie sanoi: ” Kiitos paljon, olen niin onnellinen ja iloinen että koulu alkaa taas!! Kai sinäkin olet?” Annie katsoi äitiään ja odotti vastausta. ”Tietenkin, kultaseni. Se on mahtavaa!!” hänen äiti sanoi. Annie oli niin iloisella päällä, että kaikki tuntui täydelliseltä. Koulu saisi taas alkaa!!

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka -Caine

[Esmeralda Candley]

Esme istui metallituolilla Viistokujan jäätelöbaarin edustalla, ja siemaili pirtelöä. Pöydällä hänen edessään lojui uusi, hetki sitten ostettu kirja. Esme keskeytti lukemisen, ja nosti katseensa. Tuolla hänen perheensä meni. Isä, katsellen uteliaasti ympärilleen, äiti ostoskassia kantaen, ja Elliot hypellen vanhempiensa edellä innostuksissaan.

Esme käänsi sivua, ja hymähti. Hän muisti, miten Elliot oli pomppinut ympäri taloa kun hyväksymiskirje oli viikkoa aikaisemmin saapunut. "Minä pääsen Tylypahkaan! Esme, minä pääsen Tylypahkaan!" hän oli huutanut, ja hypännyt sohvalle, jolla Esme oli ollut lukemassa. Mitenköhän pikkuveli selviäisi? Toivottavasti ei sentään sotkisi häntä mukaan vaikeuksiin.

Esme katseli vielä hetken ihmisiä kadulla tuttujen näkemisen toivossa, ja palasi sitten kirjansa pariin.

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine