Sivu 1/1

Nemesis Melenk

Lähetetty: 23. Huhtikuuta 2014, 09:19
Kirjoittaja Nemesis Melenk
Koko nimi: Nemesis Angelina Melenk
Kutsumanimi: Nemesis Melenk
Lempinimi: Neme

Ikä: 17 vuotta
Syntymäpäivä: 17.1.
Syntymävuosi: 1998
Syntymäpaikka: München, Saksa
Verisääty: Puoliverinen

Asema: Oppilas
Tupa: Puuskupuh
Luokka: 7

Ulkonäkö
Nemesis on kiltin näköinen nuori neiti. Hänen tummat, loivakiharaiset hiuksensa kehystävät yhäkin lapsenpyöreyttä omaavia kasvoja. Otsahiukset yltävät kulmakarvojen alapuolelle ja ne ovat epätasaiset ja paksut. Neme pitää hiuksiaan yleensä kangaspannalla kiinni.

Nemen poskipäät eivät kovinkaan erotu tytön kasvoista. Leukalinja sen sijaan erottuu oikein hyvin ja se on tasainen leuan pienestä kuopasta aina korvan juuren. Korvat ovat pyöreät ja symmetriset, mitkä tasoittavat epätasaista otsatukkaa. Nenä on kokonaisuudessaan aika suora, eikä juurikaan kiinnitä huomiota. Nemen silmät ovat keskikokoiset ja ruskeat, kuten hiuksensakin, mutta vain vaaleammat.

Katseen Nemesikseen kiinnittävät hänen aina punatut huulensa. Muuta meikkiä hän ei käytä, joten huulten lähes räiskyvänpunainen väri ei ole liian yliampuva. Huulipuna sopii hyvin Nemen vaaleanlatten väriseen ihoon. Iho on tasainen, muttei mitenkään täydellinen. Suoraan hänen oikean silmänsä alla on kolmen sentin päässä tumma kauneuspilkku ja vasemmassa kyljessään hänellä on kolme tummemman latten väristä laikkua, joiden olemassaolon syystä ei Nemellä ole aavistusta.

Tytön pituus on tasan 162 senttimetriä ja hän on hoikka, mikä tekee hänen vartalostaan sopusuhtaisen, eikä mikään osa vartalosta erotu muita osia paremmin.

Nemen vaatetuksen päävärit perustuvat aika pitkälti valkoiseen ja mustaan. Hiuspanta on yleensä jomman kumman värinen. Mekot ovat tytön mieleen. Hänellä onkin monta naruolkaimista mekkoa ja hän pitää pukeutumisessa kerroksellisuudesta ja pitsistä. Mutta koska musta on tärkeässä asemassa, ei pitsikään tee Nemestä liian tyttömäistä. Nemesis pitää myös ohuista kaulahuiveista ja -riipuksista. Korvissaan Neme pitää aina pieniä, kultaisia korvarenkaita.

Nemen olalla näkyy aina ruotsalaisen ruttukuonon nahasta valmistettu olkalaukku. Laukkuun on ommeltu koristeeksi tytön isän suvun vaakuna. Neme pitää laukunsa olkahihnaa niin, että se menee ylävartalon ylitse. Laukun sisältö on maan ja taivaan välistä; Laukussa on muun muassa vuohi, norsu ja tuliviskipullo, sekä shokkipinkki varahame. Nykyään laukussa majailee suurimman osan päivistään myös Nemen kolmen pentua, joita tyttö luvatta pitää koulussa mukanaan.

Luonne
Nemesis on syntynyt sudensieluiseksi, vaikka ei sitä millään tavoin kuuluttelekaan. Tämä kumminkin vaikuttaa jonkin verran tytön käytökseen. Ja jos asiasta kysytään, hän myöntää asian täysin ylpeänä ja saattaa alkaa jopa selittelemään tulevaisuuttaan yhtenä lauman nartuista, onhan tämä kumminkin hänen oikeutensa. Ja sudensieluisuuden ja vuosien ei niin tosissaan otetun harjoittelun jälkeen ei pitäisikään olla ihme, että tyttö päätyi ”vahingossa” animaagi-sudeksi. Susimuodostaan tyttö on kumminkin hyvin ylpeä, ja jos joku sattuu häntä kutsumaan edes vahingossa koiraksi, voi tuo pian löytää hampaat pureutumassa ranteeseensa tai nilkkaansa tai jonnekin niiden välillä, vaikka tyttö olisikin ihmisen kasvoissa.

Tytön hampaat saattavat löytää tiensä toisten ranteisiin muistakin syistä, yleensä, jos hänet on ahdisteltu nurkkaan tai jos ärsytetään liiaksi. Myöskin pentujen uhkaaminen saa neidon hampaat esille. Näin on ollut aina ja isä piti sitä hauskana, vaikka kukaan muu ei nauranutkaan.

Nemesis onkin hyvin suojeleva omia pentujaan kohtaan, hänen emon vaistonsa on hyvin suuri. Eikä hän myöskään suostuisi satuttamaan kenenkään toisen pentua edes käskystä.

Yleensä tyttö on kumminkin rauhallinen ja muiden seuraan etsiytyvä, laumaeläin kun on. Hän puhuu mielellään ja saattaa joskus aiheuttaa muissa ärsyyntymistä suorasanaisuutensa vuoksi.

Kepposet ovat tytön erikoisalaa. Etenkin ne, joista häntä ei voida mitenkään syyttää. Tyttö ei kumminkaan keksi näistä kovinkaan monia, vaan toteuttaa suurimmaksi osaksi muiden edes ohimennen mainitsemia ideoita. Saksassa hänen suunittelijansa oli Wiebe, ja tuolta tyttö saa yhä kirouksin suojatuissa kirjeissä ideoita, kuinka voisi järkyttää kanssaeläjiään.

Lupauksia Neme antaa vain harvoin, mutta annetut lupaukset tullaan aina pitämään. Vaikka siinä saattaakin mennä vuosikymmeniäkin. Niin kostot, kuin ystäville annetutkin lupaukset tulevat täyttymään ajan sisällä.

Menneisyys
Nemesis syntyi yön pienien tuntien aikaan Münchenissä sijaitsevan taikasairaalan kolmannessa kerroksessa, huoneessa 3-79. Pian tämän jälkeen lapsi äiteineen siirrettiin toiseen kerrokseen, huoneeseen 2-17. Kyseisestä huoneesta he löytyivät, kun tytön isä töiden jälkeen saapui sairaalaan. Muutaman tunnin verran isä vietti sairaalassa, ennen kuin poistui lapsi sylissään ja äidin katse selässään sairaalasta. Isä vei tyttären kotiinsa, jossa häntä odottivat vaimo sekä vasta muutaman viikon ikäinen tytär. Vaimo oli hyvin raivoissaan tytön isälle. Lopulta vastahakoisesti vaimo suostui kasvattamaan vieraan, kuraverisen, naisen lapsen omanaan. Sillä mitään muuta hän ei olisi voinut tehdä joutumatta seurapiirien hylkäämäksi. Lapsesta kasvoi vuosi vuodelta yhä enemmän äitinsä näköinen ja äitipuolensa vihaama. Rouva Melenk yritti kasvattaa tytön vihaamaan kuraverisiä, mikä ei onnistunut, kun isä ei antanut tämän tapahtua. Isä vei suosikki tyttärensä alusta alkaen viikoittain tapaamaan tämän oikeaa äitiä, nämä hetket olivat lapsen elämän onnellisimpia. He olivat viikoittain muutamien tuntien verran kuin oikea, onnellinen perhe, jollainen olisivat olleetkin, jos tytön isä ei sukunsa maineen vuoksi olisi joutunut avioitumaan puhdasverisen noidan kanssa.

Ensimmäinen suuri muutos Nemen elämässä tapahtui, kun aurorit tulivat heidän kotiinsa ja vei isän pois, kun tytöt olivat viiden vanhoja. Hän ei kyennyt tuolloin ymmärtämään, miksi hänen isänsä vietiin pois. Eihän isä ollut tehnyt mitään väärää. Kun isä vietiin, tyttö lähti äitipuolensa luota, aikeenaan mennä äitinsä luokse. Perille hän ei kumminkaan päässyt, sillä väsyi jo matkalla. Hänen onnekseen eräs isän vanhoista ystävistä löysi hänet, vei kotiinsa ja otti yhteyden äitipuoleen. Rouva Melenkiä odottaessaan tyttö tutustui isänsä ystävän poikaan, Wiebe Sternbergiin, jonka kanssa päätyi leikkimään. Äitipuoli ei hakenut tyttöä sen päivän aikana, eikä vielä seuraavanakaan. Lopulta rouva Melenk haki lapsen takaisin luokseen, sillä Sternbergit kumminkin kuuluivat seurapiireihin. Selitykseksi nainen sanoi, että lapsen tuli antaa rauhoittua ennen kuin tuo vietäisiin takaisin kotiin, jossa isä ei odottanut, kuten aina ennen. Tämän jälkeen tyttö kumminkin vieraili Sternbergien luona usein, tai heidän naapurissaan Heintzeillä. Nemestä, Wiebestä ja Corina Irenestä tulikin lähes erottamaton kolmikko. Nemen sisarta ei päästetty mukaan leikkeihin, vaikka aikuiset sitä vaativatin usein.

Yhdentoista vuoden iässä Neme aloitti ystäviensä kanssa opiskelut saksalaisessa taikakoulussa, eivätkä tuparajat heikentäneet ystävyyttä. Kolmikko aiheutti opettajille ja oppilastovereilleen harmaita hiuksia Wieben suunnitelmien ja Nemen jatkuvasti sisältöä kartuttavan laukun avulla. Esimerkiksi heitä syytetään siitä, että heidän toisen vuotensa joululoman kolussa viettäneet noidat kärsivät hyvin vakavasta vessanpyttykammosta. Syyllisyyttä tapaukseen ei ole kumminkaan voitu todistaa. Lopulta kyseisen koulun opettajakunta ei kestänyt enää vaan kolmikko erotettiin koulusta. Wieben isä yritti järjestää lapsille kotiopetuksen, mutta jokainen opettaja kesti enintään viikon. Lopulta kolmikko erotettiin ja päätettiin lähettää eripuolille maailmaa opiskelemaan ja rouva Melenk laittoi oman tyttärensä vahtimaan, ettei Neme aiheuttaisi jotain kauheuksia uudessa koulussaan. Tämä päättyi kumminkin siihen että kyseinen sisar sekosi ja päätyi Azkabaniin istumaan elinkautista yhdessä isänsä kanssa.

Joulukuussa 2013 Neme synnytti pennun ennen lomalle lähtöä, kukaan ei tiedä varmasti kuinka, mutta jotenkin hänen pentunsa kloonautui niin että hänellä on nyt kolme pentua. Nykyään Nemesis pitää kouluaikoina pentujaan mukana koulussa, vaikka se ei luvallista olisikaan, pyrkien pitämään ne poissa opettajien silmistä.