Tylypahka AM

Chloe istui yhteisessä oleskeluhuoneessa sohvalla jalat ristissä. Hänen edessään oli matalalla pöydällä muutama erivärinen kynsilakkapullo, ja parhaillaan tyttö lakkasi vasemman käden kynsiään vaaleanpunaisella pohjalakalla. Puuskupuhin oleskeluhuoneessa pojat olivat muka keksineet hyvää tekemistä ja olivat alkaneet heitellä toisiaan tyynyillä. Se oli pilannut Chloen kynsien lakkaamisen täydellisesti, joten hän oli kerännyt tavaransa ja vaihtanut yhteiseen oleskeluhuoneeseen.

Yhteisessä oleskeluhuoneessa oli yllättävän hiljaista ja tyhjää. Sosiaalisena ihmisenä Chloe olisi kaivannut jotain seuraa, mutta toisaalta hän oli hakenutkin rauhallista paikkaa lakata kyntensä. Mieluiten ilman pään yli lentäviä tyynyjä. Puuskupuhin pojat osasivat joskus olla varsinaisia idiootteja. Varsinkin nuoremmat oppilaat, joilla ei tuntunut olevan paljonkaan kykyä huomioida muita ihmisiä. Chloe huokaisi. No, pojat olivat poikia. Kyllä ne siitä kasvaisivat, ennemmin tai myöhemmin.

Levittäessään pohjalakkaa viimeiseen lakkaamatomaan kynteensä, Chloe alkoi hyräillä päässään soivaa sävelmää. Oleskeluhuoneessa oli aavemaisen hiljaista. Tyttö oli pienestä pitäen ollut herkkä uskomaan kummitustarinoihin, ja totta kai yksi niistä juolahti hänen mieleensä juuri nyt.
Se on vain tarina, ja sitä paitsi kummitukset ovat taikovassa maailmassa ihan tavallisia, Chloe vakuutti itselleen. Ei ollut mitään syytä pelätä, mutta silti hän säpsähti ääntä, joka kuului oleskeluhuoneen ovelta.

((Tänne siis odottelen Eun Jia ja Lauraa (: ))

Eun Ji leikui vaaleanpunaisine pitsisukkineen kohti yhteistä oleskeluhuonetta. Hän levitti kätensä sivuilleen sulkien silmänsä ja kuvittellen olevansa keiju, joka liitää tyynen järven yläpuolella. Keijun sirot jalat hipovat peilityyntä pintaa, joka alkaa väreillä kauniisti. Tuuli hivelee hänen kasvojaan, mutta kaikki loppuu yhtäkkiä, kun korealaisnoita on vähällä liukastua ja parkaisee ottaen tukea seinästä. Onneksi hän ehtii sen tekemään ennen kömmähdystä.

Tuona päivänä tyttö oli vetänyt ylleen valkoisen pitsitopin, ja tiukat turkoosihtavat farkut. Hiukset liehuivat auki ja otsalla oli pieni tiara. Jalassa hänellä oli valkoiset pitsiballeriinat.

Eun Ji työntää oleskeluhuoneen oven auki ja valuu sisään. Hän antaa katseensa kiertää huoneessa ja äkkää tytön, joka lakkaa kynsiään pöydän ääressä. Eun Ji tanssahtelee tämän luokse sipaisten kinuskinruskean, hiukan vaaleanpunertavan hiussuortuvan korvansa taakse.
"Saanko liittyä seuraan?"

Laura kävelee portaita ylös Rohkelikon oleskeluhuoneeseen, joka on tupaten täynnä. Tupatoveriensa seura ei Lauraa haittaisi, mutta tälläkertaa tyttö päättää lähteä etsimään muualta sitä.

Käytävillä ei näy ketään. Veljeäänsäkään Laura ei ole nähnyt hetkeen.
"Ihmeellistä.." Hän toteaa ääneen.
Tyttö katsahtaa ulos ikkunasta ja huomaa huispauskentällä puna-asuisia henkilöitä lentelemässä. Siinä onkin selitys sille miksei Laura ole nähnyt veljeään tänään, Euan on huispaamassa.

Tyttö suuntaa eteenpäin käytävässä, muttei vieläkään näe ketään. Äkkiä Laura kuulee erään oven takaa puhetta. Hän avaa huoneen oven ja saapuu yhteiseen oleskeluhuoneeseen. Huoneessa on kaksi henkilöä, Lauran tuntema Chloe ja joku jota tyttö ei tunne.
"Hei, voinko tulla?" Kysyy.

Chloe oli vähällä päästää helpottuneen huokauksen huomatessaan ovensuussa sievän, aasialaiselta näyttävän tytön. Ei siis kummitusta, eikä edes räyhänhenkeä. Eikä mitään muutakaan kummitustarinoiden veroista. Seuraa! Chloe totesi hilpeästi mielessään ja hymyili tytölle aurinkoisesti. Oli ehkä hänen omaa kuvitelmaansa, että koululla tuntui olevan hirveästi aasialaisia oppilaita, tai sitten Kurosawan taikakoulusta muuttaneet vaihto-oppilaat värittivät koulun oppilasjakaumaa melkoisesti. Mutta sillä ei ollut väliä nyt, kun tyttö kysyi, saisiko liittyä seuraan.

"Totta kai!" Chloe ilmoitti edelleen leveästi hymyillen. Hän oli laittanut jo merkille tytön vaatetuksen ja asusteet, sillä tiaran käyttäminen vapaa-ajalla oli yllättävä valinta. Tälle tytölle se sopi. Tyyli erosi Chloen omasta, joka ei ehkä ollut niin tyttömäinen, eikä varsinkaan vapaa-ajalla kovin harkittu. Chloella oli yllään harmaat college-housut, kirkkaansininensininen printtikuvioitu t-paita ja sohvan vieressä lojuivat ballerinat. Chloen pitkät vaaleat hiukset oli sitaistu huolettomalta vaikuttavalle nutturalle, mutta todellisuudessa Chloe oli korjaillut nutturaa peilin edessä yli viisi minuuttia.
"Toivottavasti sinua ei häiritse, että lakkaan kynsiä", Chloe totesi. Hän sulki pohjalakkapullon. Enää pitäisi vain lakata kuviot, kunhan pohjalakka kuivuisi.
"Haluatko kokeilla?" Chloe nyökkäsi kynsilakkoihinsa päin ja hymyili tytölle. Tyttö olisi melko varmasti sitä tyyppiä, joka lakkasi kynsiään muutoinkin kuin juhliin.

Odotellessaan kynsilakkansa kuivumista Chloe kuuli ovelta toisenkin tytön äänen, joka kysyi voisiko tulla seuraan. Chloe kääntyi ovelle ja hymyili.
"Joo, ei tämä turhaan ole yhteinen oleskeluhuone", Chloe totesi tytölle. Hän tunnisti tytön heti nähdessään tämän, koska he olivat etsineet syksyllä aarretta yhdessä. "Moi Laura. Liity seuraan, tässä on vielä tilaa."

Pomppelehtiessaan aurinkoisesti hymyilevän tytön luokse, astuu sisään muuan toinenkin neiti, joka esittää lähes tulkoon saman kysymyksen kuin oli Eun Jikin esittänyt. Puuskupuhia hymyilytti seura, sekä uudet tuttavuudet ja hän seurasi tyttöjä katseellaan uteliaana räpytellen tummia silmiään, jotka suorastaan paloivat intoa. Eun Ji halusi solmia uusia ystävyyssuhteita mitä pikimmiten, sillä aika kävi usein tylsäksi.

Eun Ji istuutui kynsiään lakkaavan tytön viereen vasemmalle puolelle ja seurasi tämän touhuja kiinnostuneena. Ja kun tyttö sanoi toteavasti, että toivottavasti Eun Jiä ei hänen kynsien laukkauksensa haitannut, neiti vain pudisti päätään.
Tuo neiti, joka hänen vierellään istui, oli pukeutunut kirkkaansininen t-paita ja tuon hiukset vaaleat olivat kivalla nutturalla. Eun Ji paloi halusta ystävystyä ja olikin juuri esittäytymässä kun toinen kysyi haluaisiko hänkin kokeilla.

Eun Ji oli juuri ottamassa limenvihreää kynsilakkaa, kun hän vetäisi kätensä takaisin ja kysyi; "Saanko kokeilla mitä tahansa väriä? Tuota vihreääkin? Voi saanhan?" neiti kyseli, kun kaksi muuta vaihtoivat puheenvuoroja keskenään. Juuri äsken seuraan liittynyttä kutsuttiin Lauraksi ja Eun Ji hymyili tälle.

"Olen Song Eun Ji."

"Moi Chloe!" Laura tervehti.
Tyttö käveli mukavan näköisen nojatuolin lähelle ja istahti siihen.
Laura pohti, että kehtaisiko kysyä lainaan jotain kynsilakkaa, sillä hän oli unohtanut omansa kotiin.
Hän päätti uskaltaa ja kysyi: "Öh.. Voisinko mitenkään lainata jotakin kynsilakkaa?"

"Olen Song Eun Ji." Vieras tyttö esittäytyi.
"Ai, anteeksi unohdin täysin kysyä nimeäsi ja esittäytyä... Minä olen Laura Alword, mukava tutustua."
Eun Jiksi esittäytynyt tyttö vaikutti oikein mukavalta ja pukeutui todella kivasti.
"Sinulla on tosi kiva tyyli!" Laura sanoi tytölle katsoen samalla omaa asuaan, joka koostui vaaleanpunaisesta velour-asusta ja pörröisistä sukista. "Minä näytän ihan räjähtäneeltä vapaa-ajalla, jos en ole jaksanut panostaa.."

//Tästä tuli nyt aivan järkyttävän lyhyt, mutta ehkä ensikerralla sitten pidempi..//

"Joo, siitä vaan", Chloe vastasi tytölle, joka esittäytyi Eun Jiksi. "Limenvihreä on hyvä valinta! Pitäisiköhän minunkin kokeilla sitä. Tai ehkä sittenkin jotain sinistä...."
Chloe siirteli kynsilakkapullojaan ja yritti päättää, mitä väriä käyttäisi kynsiinsä. Sitten hän katsahti Lauraan, joka kysyi saisiko hänkin lainata kynsilakkoja. Chloe nyökkäsi hymyillen ja heilautti kättään huolettomasti. "Mitä tahansa näistä saa käyttää. Hyvä vaan, kun saan näitä kulumaan, että voin sitten hyvällä omalla tunnolla hankkia uusia. Nyt näitä on liikaakin, joten en viitsi ostaa yhtään uutta kynsilakkaa."

Lauran kehuessa Eun Jin tyyliä Chloe nyökytteli innokkaasti. Hän oli ollut aikeissa sanoa ihan samaa, muttei ollut vielä ehtinyt. Kun Laura valitteli vapaa-ajan asuvalintaansa, Chloe hymyili tytölle.
"Nääh, vapaa-ajalla saa pukeutua ihan miten lystää", tyttö totesi ja valitsi pöydältä syvänsinisen lakan. Se näyttäisi varmasti hyvältä limenvihreillä raidoilla. Kun Eun Ji oli ottanut esiin limenvihreän, Chloenkin oli alkanut tehdä mieli käyttää sitä. Lime oli sopivan pirteä tähän tilanteeseen. "Sitä paitsi olen sitä mieltä, että ihmiset näyttävät parhailta suihkun jälkeen kotona, kun ei tarvitse panostaa. Aitous on kaunista", Chloe jatkoi.

Vaaleaverikkö kieritti kynsilakkapullon korkin auki ja alkoi lakata peukalon kynttä. Sitten hänen mieleensä juolahti, ettei hän ollut edes esitellyt itseään, vaikka Eun Ji ja Laura olivat.
"Oho, anteeksi kauheasti, en ole vielä edes esitellyt itseäni", Chloe totesi vähän nolosti hymyillen. "Innostuin niin paljon! Mutta Laura tosiaan tunteekin minut, olen Chloe Strongbow Puuskupuhista. Hauska tutustua."

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine