Tylypahka AM

Tulin juuri päivän viimeiseltä tunnilta. Reppuni painoi, mutta olin onnellinen. Olin saanut paljon läksyä ja muutenkin päivä oli onnistunut. Suuntasin kulkuni heti kirjastoon. Muutama poika nauroi minulle. Olin tottunut siihen, että jotkut ihmettelivät yli innokuuttani läksyjen ja koulun suhteen. En tuntenut edes poikia jotka ilkuivat minua. Väkitungos oli suunaton. Kaikki päivän oppitunnit loppuivat nyt ja osa oppilaista suuntasi pihalle nättiin säähän. Osa oppilaista taas lähti makuusaleihin. Perjantaisin kirjasto oli hiljainen. Harva jaksoi tulla lukemaan perjantaina. Nappasin taikasauvani esiin. Halusin kirjan tylypahka amin historiasta. Lennätin kirjan luokseni. Kirja oli erittäin paksu ja sen lukemisessa kestäisi kauvan. Otin myös taikasauvani esiin. Aikoisin opetella pari käytänölistä taikaa. Minusta kuitenkin tuntui ikävästi että joku katseliminua. Mitä jos se oli taas se ilkkuja joukko? Vai oliko se joku toinen oppilas joka vain halusi tulla lukemaan?

//voiko tähän peliin liittyä mukaan? Jos ei saa, niin voin poistaa pelivuoroni..//


Laura käveli käytävällä kissansa Edwardin kanssa.
”Ihana ilma! Harmi, etten pääse sinne vielä!” Tyttö sanoi vilkaistuaan ulos.
Hän kantoi painavaa koululaukkua olallaan ja yritti kaivaa sieltä kissanherkkuja Edwardille. Laura suuntasi kohti kirjastoa, koska hänen piti lainata eräs kirja opintoja varten.
Tyttö pääsi kirjastolle ja lähti etsimään taikuuden historiasta kertovia kirjoja.
”Hmm.. Ei.. Ei tämäkään..”
Laura jatkoi tutkimista hyllyssä ja huomasi sopivalta näyttävän kirjan, nimeltä Taikuus kautta aikain
”Jes! Nyt löytyi!” Hän hihkaisi.
Tyttö päätti vielä etsiä jotain kauneus-loitsu kirjaa, vaikka hänelle olikin niitä jo useampia. Hän käveli hyllyjen väleistä ja koitti löytää niitä. Laura käännähti mennäkseen katsomaan kirjoja seuraavasta välistä, mutta huomasi jonkun kirja ja taikasauva kädessään ilmeisesti opiskelemassa.
”Hei!” Hän huikkasi. ”Mikset ole ulkona, kun siellä noin kaunis sää? Tai, no olenhan minäkin sisällä, mutta minä olen juuri lähdössä ulos. Sinä näytät siltä, että olet jäämässä tänne pidemmäksikin aikaa.”

Yhtäkiä yksityttö tuli luokseni. Hän oli minua monta vuotta vanhempi. Tervehdin hiukan hiljaisella äänellä. Hän kysyi minulta miksen ole pihalla. Vastasin että vietin aikaa mieluummin kirjojen keskellä. Hän katsoi minuun kummissaan.Tiesin että jotkut kummaksuivat tapaani olla kirjojen kanssa. Olin kyllä kiltti muille jos he kaipasivat tukeani, mutta muuten olin hiukan vetäytyvä. Jatkoin kirjojen lukemista tietämättä lähtikö tyttö vai jäikö hän luokseni. En tiedä oliko kirjastossa joku muukin, mutta keskityin omiin loitsuihini. Halusin oppia lisää lennätys loitsuja. Osasin kyllä tiputtaa esineitä alas, mutta en osannut lennättää niitä ylös. Otin laukustani sulkakynäni. Ranne liike on tärkeä luki kirjassa. Loitsu piti myös lausua tarkkaan. En ollut koskaan nähnyt kenenkään tekevän juuri tätä taikaa enkä itse ollut koskaan kokeillutkaan sitä. Lennätin sulan ensimäisellä yrittämällä ilmaan. Pidin käden vakaana ja keskityin. Yhtäkkiä kuitenkin ajatukseni keskeytyi. Joku oli kirjastossa vielä...

Toinen tyttö kertoi pitävänsä kirjoista, joten Laura päätteli, ettei hän tahtonut tulla ulos.
"Mitä sinä harjoittelet? Voisin auttaa!" Hän sanoi samalla vilkuillen tytön kirjaa.
Laura kaivoi taskustaan sauvansa ja laukusta sulkakynän.
"Lennätys loitsuako yrität?" Hän kysyi tytöltä. "Siipirdium lentiusa!" Laura lausui ja näpäytti taikasauvallaan.
Sulkakynä nousi ensin korkealle ja sitten hän laski sen varovaisesti alas.
"Sinäkin osaat jo tosi hyvin! Millä luokalla olet?" Hän sanoi.
Laura tajuaa äkkiä, ettei ole edes esittäytynyt.
"Minä olen muute Laura Alword, Rohkelikosta ja olen 6lk. Entä sinä?" Hän esittäytyy.

Tyttö oli edelleen luonani. Hän näytti vielä lennätys loitsun. Hän esittäytyi ja kysyi kuka olen. Hengitin syvään. " Olen Lucy Sanger, rohkelikosta ja olen ensimäisellä luokalla." Tyttö hymyili minulle. Olinme samassa tuvassa. Jatkoin taikojen tekemistä.Nyt otin repusta kirjan. Lennätin senkin ilmaan. Taika oli helppo. Moni aijatteli että ensiluokkalaiset eivät osaisi lähes mitään. Minun kohdallani tuo ei ollut totta. Siirryin tylypahka amin historiakirjaan. Laura oli edelleen paikalla. " teetkö esitelmää ? Hän kysyi " Nyökytin päätäni. Amin historiasta vai. Se on kiinnostava homma. Tein muistiinpanoja vihkoon vierelläni. Keskittymisestä ei kuitenkaan tullut mitään, joten suljin kirjan ja laitoin sen laukkuuni. Laura oli selvästi sinnikäs ja hän oli päättänyt ettei jättäisi minua rauhaan. " Vien laukun rohkelikkotorniin" " Tulen mukaan Laura päätti " Otin siis laukkuni ja vein sen makuusaleille. Tyttö seurasi edelleen perässä. Heitin laukun tyttöjen makuusalille sänkyni päälle. " Mitä nyt aijot tehdä Laura kysyi " Hengitin syvään ja vastasin " Tulen varmaan pihalle "

//tuota täällä autohittaus on kielletty.. Siis toisen hahmon tekemisen päättäminen.. Eli nuo kysymykset ja se, että Laura tuli Lucyn mukaan ei ole voinut vielä tapahtua.//

Toinen tyttö esittäytyi Lucyksi ja Rohkelikoksi.
"Hei Lucy!" Laura tervehti tyttöä tämän nimellä.
Lucy lennätti myös kirjaa ja niin Lairakin päätyi tehdä.
"Ilmeisesti viihdyt hyvin yksin?" Laura sanoi kysyvästi.
"Minä pidän seurasta, varsinkin Edwardin.. Siis kissani" Hän sanoi.
Laura päätyi lopettaa taikojen tekemisen, koska hän ei ollut niin innostunut koulusta, kuin toinen Rohkelikko ilmeisesti. Laura yritti kaivaa meikkipussia laukustaan, muttei löytänyt sitä.
"Mikä se kutsuloitsu olikaan?" Hän mutisi.
"Ai niin! Tulejo meikkipussi!" Laura huudahti.
Meikkipussin tultua hänen luokseen hän lisäsi ripsiväriä ja laittoi kulmansa uudestaan.
"Teetkö jotain esitelmää? Mistä aiheesta?" Laura kysyi meikattuaan.
Lucy kertoi tekevänsä sen AM:in historiasta.
"Vien laukkuni rohkelikkotorniin" Lucy ilmoitti.
"Minunkin pitää kaydä siellä! Tulen mukaan!"
Seurasin tyttöä sinne ja sen jälkeen lähdin pihalle.

//Taidan nyt vetäytyä tästä pelistä!//

Anteeksi en ihan vielä muista. Ja sori etten oo ehtinyt kirjoittaa mut ollut koulussa kaamee koe putki.


Astelin ovesta ulos auringonpaisteeseen. Piha oli täynnä hälinää. Toiset tekivät taikoja, toiset taas leikkivät jotain ja jotkut vain istuivat juttelemassa. Etsin katseellani jonkun porukan mihin menisin. En kuitenkaan löytänyt sopivaa joten tyydyin istamaan nurmikolle. Nurmikko tuntui lämpimältä kapuaminen vasten. Katselin miten muutama poika teki jotain loitsuja. Etsin katseellani kirjastossa tapaamani tyttöä. En kuitenkaan nähnyt häntä missään. Otin taikasauvani esiin. Tässä oli hyvä tilaisuus harjoitella loitsuja. Kuitenkin keskittymisensä herpaantui välillä kun joku juoksi ohitseni. Tai kun jostain kuului pieni posahdus minkä joku tohelo oli aiheuttanut.

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine