Tylypahka AM

//Tämä sijoittuu kevään siivouspäivään, jota pelattiin chatpeli-iltanakin. (Eli ööö… ehkä 28.5.?) Joka tapauksessa, odottelen tähän mukaan ainakin Colinia ja Armista. :D Muutkin halukkaat saavat toki liittyä, mutta tänään foorumipelipäivänä olisi tarkoitus pelata tätä vähän niin kuin livenä, joten älä mielellään ainakaan tänään vielä tuo mukaan hahmoasi, jos et aio pelata online. Ettei meidän ainokainen foorupelipäiväpeli ala jumittamaan. xD//

Henry oli ollut kaikessa rauhassa pyyhkimässä pölyjä haarniskoista Sophien ja Silversteinin kanssa, kunnes hän oli tarjoutunut hakemaa keittiöstä suolaa, jotta saataisiin siivottua öljy, joka mahdollisesti valuisi haarniskoista lattialle, koska Silverstein ei ilmeisesti ollut tajunnut, että öljyämistä vaativat liitoskohdat, ei… haarniskan koko sisäpuoli. Ikä ei aina selvästikään ollut viisauden tae.

Hän oli onneksi kuitenkin saanut keittiöltä ison purkin suolaa ja oli ollut jo matkalla takaisin siivousprojektin pariin, kun Puuskupuhin tuvanjohtaja professori Cheshire oli pysäyttänyt hänet käytävällä. Ja professori Cheshiren pysäyttämäksi joutuminen ei ikinä tiennyt hyvää — eikä ikinä ollut nopeaa. Niinpä hän saikin kuulla monta siivoustarinaa ennen kuin professori oli päässyt varsinaiseen asiaansa: puuskupuhtoveri Colin Quill kuulemma tarvitsisi apua valvojaoppilaiden kylpyhuoneessa kylpyaltaan (joka kuulemma muistutti enemmän uima-allasta) puhdistamiseen. Henry oli kyllä yrittänyt kertoa professorille, että hän oli jo osa toista ryhmää ja itse asiassa juuri hakemassa heille… siivousaineita, mutta kuten yleensä, professori Cheshiren kanssa puhuessa oli aika vaikea saada itse sanottua mitään väliin.

Ja niin Henry päätyi tyytymään kohtaloonsa — ja pyysi hiljaa mielessään anteeksi Sophielta ja Silversteinilta, jotka odottaisivat turhaan suolaa (ja häntä) — ja seurasi tuvanjohtajaa valvojaoppilaiden kylpyhuoneelle. Totuus oli, että Henry kuitenkin oli vähän utelias siitä, millainen kyseinen kylpyhuone oli, sillä hän ei ollut koskaan aiemmin päässyt itse näkemään sitä. Olihan hän kuullut juttuja Jonesilta, mutta ei se ollut sama asia kuin nähdä se omin silmin. Professori päästi hänet sisään ja opasti kohti uima-allasta, ja niin Henry sitten suuntasi sinnepäin oven sulkeutuessa hänen perässään.

“Quill…?” Henry huhuili varovasti astellessaan eteenpäin. Ääni kaikui kaakeleista. “Onko täällä ketään?”

Colin oli saanut tehtäväkseen siivota valvojaoppilaan kylpyhuoneen allasta. Paikan löytäminen oli ollut helppoa, kun vain kysäisi muilta tyypeiltä. Ehkä ainoa ikävä puoli tässä oli se, että joku oli keksinyt, että se pitäisi tehdä yksin. Paikka oli sitä paitsi aika iso, sopivan valoisa ja kookas. Kävikin sitten niin, että altaan siivoaminen oli vähän jäänyt. Colinista riippumattomista syistä tietenkin.

”Quill…?” kaikui sukunimi huoneen kaakeleista ja pinnoista. Colin kohotti katseensa mankasta, jota oli yrittänyt viimeisen hetken ajan saada toimimaan. Ääni kysyi, oliko täällä ketään.
”On! Minä!” Colin vastasi huikkaukseen ja hyppäsi pukuhuoneen penkiltä alas. Hän vilkaisi vielä lyhyesti tummaan soittimeen, joka ei suostunut vielä pelittämään ja soittamaan haluttua CD:tä, ja riensi sitten toisesta pukuhuoneen oviaukkoon.

”Moi!” Colin tervehti nojautuen oviaukosta ulospäin pitäen kädet levällä pukuhuoneen seinistä kiinni. Tämä oli paras asento siihen, että voisi kääntyä takaisin mankan luo.

”Tulitko auttamaan? Siistiä! Tiedätkö jotain CD-soittimista ja siitä, miten ne toimii täällä?” hän vielä kysyi vastaten jo ensimmäiseen olettamukseen itse. Kuka tänne muuten vain tulisi. Jos saataisiin musiikkia, tästä tulisi vielä tosi hyvä tanssipaikka. Vähän ehkä turhan korutonta ja autiota, mutta siihenkin Colin vielä keksisi jotain. Jos ei muuta, niin sitä voisi kuvitella jotain. Samaa taktiikkaa hän käytti kotonakin. Kaverit ja muut ihmiset kyllä auttoivat myös.

Ei. Ei, ei ei! Armstrongin suunnitelma oli mennyt täysin pilalle. Ensinnäkin hänen oli pitänyt päästä siivoamaan nuotteja, mutta no, Harriet oli lähtenyt sellaisen ryhmän matkaan, josta Armstrong ei ollut ihan varma mitä ajatteli. Tai, no, Vivianna oli varmasti ihan okei tyyppi, ainakin Harriet piti hänestä kovasti. Mutta sen sijaan se Travis... Harriet oli ohimennen maininnut, että tämä saattoi olla kiinnostunut Harrietista ja halusi Harrietin johonkin kesäjuhliin kesällä. Harriet vaikutti pitävän myös Travisista, mutta mihinkään seurustelujuttuihin Harriet oli aivan liian nuori! Jotta Armstrong pysyisi kärryillä mitä siskon elämässä tapahtuu, hän oli lähtenyt vaivihkaan seuraamaan kolmikkoa. Harmillisesti, professori Everett oli tullut vastaan ja antanut Armstrongille kaksi vaihtoehtoa - joko hänen piti mennä auttamaan Everettien purkkien lajittelussa tai mennä valvojaoppilaiden kylpyhuoneeseen kuuraamaan paikkoja. Armstrong oli valinnut kuuraamisen. Pahuksen Harriet sai jäädä. Onneksi paikalla edes oli Vivianna, joten ehkä siskollakin pysyisi järki päässä!

Armstrong asteli maansa myyneenä kohti valvojaoppilaiden kylpyhuonetta. Minkäs teet.
"Olisi pitänyt mennä vain järjestelemään niitä nuotteja" Armstrong mutisi. Päästyään kylpyhuoneelle, Armstrong astui sisään. Iloiseksi yllätykseksi hän huomasi Henryn, joka oli ilmeisesti päätynyt tähän hommaan. Lisäksi hän huomasi Henryn tuvasta tutun Colinin.
"Terve!" Armstorng sanoi työtovereilleen. "Oletteko ehtineet tehdä jo paljon kaikkea..?"

Henryn helpotukseksi Colin vastasi jostain hänen huhuiluunsa ja ilmestyi itse asiassa pian jonkin huoneen — luultavasti pukuhuoneen — ovensuuhun. Olisi ollut kurjaa joutua siivoamaan allasta yksin. Etenkin, kun hänellä ei kauheasti ollut käsitystä siitä, miten se pitäisi tehdä. Henry katsoi hetken ovensuussa seisovaa Colinia pidellen edelleen suolapurkkia käsissään ennen kuin tajusi vastata tämän tervehdykseen.

“Hei”, hän vastasi, mutta ennen kuin hän ehti jatkamaan mitään, toinen jo kyseli, oliko hän tullut auttamaan ja… ja… että tiesikö hän mitään CD-soittimista? Henry kurtisti hieman kulmiaan, sillä hän ei tiennyt, miten CD-soittimet liittyisivät kylpyhuoneen siivoamiseen.

“Öh… en oikeastaan… Pitäisikö minun?” hän kysyi. Hän oli huomattavasti paneutuneempi elävään musiikkiin kuin tallenteisiin, vaikka olihan hän tietysti joskus jästien CD-soitintakin käyttänyt. Hänellä kuitenkaan ei ollut minkäänlaista käsitystä, millainen CD-soitin Colinilla oikein olisi.

Ennen kuin Henry ehti kysymään mitään itse siivousprojektista, hän kuuli kylpyhuoneen oven avautuvan ja pian Jones astui sisään. Mikä oli itse asiassa erittäin tervetullut yllätys, sillä koko altaan siivoaminen olisi ollut kahdeksaankin varmaan melko suuri urakka.

“Emme… Tai siis minä tulin vasta äsken, kun Cheshire käski minut tänne… Quill on kai ollut täällä jo kauemmin”, Henry totesi nyökäten päätään kohti ovensuussa seisovaa Colinia.

Tulija ei oikein tiennyt mitään CD-soittimista, mutta se ei oikeastaan haitannut. Ehkä sitä yhdessä keksisi jotain ratkaisua tälle. Positiivisella ja luottavaisella otteella, yrityksen ja erehdyn kautta. Voittoon asti! ”Ei haittaa!” Colin vastasi ja vilkaisi olkansa yli kohti tyttöjen pukuhuoneeseen asettamaansa soitinta. Ehkä jos vain vähän…

Toinen tervehdys sai kuitenkin taas vedettyä Colinin aatokset ja huomion takaisin altaan puolen tapahtumiin. Puuskupuh oli oikeastaan varsin innoissaan siitä, että tänne eksyi muitakin. Siitä varmasti oli hyötyä ja apua. Tämä innokkuus välittyi myös hänen tervehdyksessään.

Uusin tulija eli Jones kyseli siitä, mitä oli saatu jo aikaan. Yhdessä ei kyllä erityisemmin vielä mitään, mutta pian eiköhän. ”Mä hain jo mankan eli jos te keksitte jotain keinoa, miten saadaan se kuulumaan, niin se olisi tosi siistiä. Koitin jo vähän”, Colin aloitti ja piti varsin lyhyeksi jäävän miettimistauon, jota ei ehkä miettimistauoksi voinut mieltää, ”kaikenlaista.” Hän virnisti heti perään ja iski kummallekin silmää.

”En tosin mene yksityiskohtiin sen kanssa, mitä olen jo koittanut!” Colin huikkasi ja laski kättään seinästä ja otti askeleen taaksepäin niin, että oli hyvin pukuhuoneessa. Tätä seurannut ”Tuletteko?”-lausahdus oli enemmänkin ehdotus ja oletus kuin kysymys. Päälle puettu oranssi t-paita loisti kuin kananmunan keltuainen.

"Mankan?" Armstrong toisti kulmiaan kurtistaen. "Eikö mankasta soiteta musiikkia, eikö siivota?" Vai oliko se niin? Eikö mankka ollutkin levysoitin tai vastaavaa? Ainakin professori Parkin kirjojen mukaan... Mutta voisiko olla niin, että sillä mankalla pystyi myös siivoamaan..? Jos jästit kerran säilöivät kuviaan pilvessä, niin ei kai se nyt mikään ihme ollut, että he saattoivat lisäksi siivota musiikkivempaimilla? Armstrongista se olisi kyllä kamalaa. Hyvät musiikkivekottimethan menisi hukkaan jos niillä siivoaisi.

Armstrong vilkaisi Henryä. Vai että tämäkin oli käsketty paikalle.
"Professori Everett lähetti minut tänne." Armstrong vastasi murahtaen. "Tai no, sain sentään valita haluanko mennä Everettien telttaan järjestelemään jotain purnukoita vai tulenko tänne... Totesin, että tämä on ehkä vähän parempi vaihtoehto, vaikkakin työläämpi." Armstrong totesi. Hän melkein mainitsi vakoiluistaan, mutta... olihan se vähän noloa. Vakoilla nyt omaa siskoaan!

"Minusta tuntuu, etten osaa auttaa." Armstrong totesi Colinille, mutta lähti kuitenkin seuraamaan häntä. Kyllä, kylpyhuone oli tuttu, mutta ei, Armstrong ei todellakaan ollut käyttänyt mitään mankkoja siellä. Kylvyssä ollessaan Armstrong nautti hiljaisuudesta. Edes Armstrong ei ottanut kylpyhuoneeseen mitään omia musiikkivempeleitään mukaan, jota joku olisi saattanut pitää pienoisena ihmeenä. Sentään niin palkkomielteinen hän ei ollut musiikkiin.

Henry suolapurkkeineen vain tuijotti Colinia kulmat kurtussa, kun tämä vinkkasi silmäänsä ‘kaikenlaista’ -sanan jälkeen. Mitä sekin mahtoi tarkoittaa? Nyt hän ei ollut enää varma, halusiko hän edes nähdä soitinta, mutta ilmeisesti hänellä ei ollut vaihtoehtoja, sillä Jones jo seurasi tätä tyttöjen pukuhuoneeseen. Niin Henrykin päätyi sinne tarkastelemaan tätä mystistä mankkaa.

“Mmm, on tämä varmaan parempi kuin professori Everettin teltta…” hän totesi Jonesin kertomukseen. Pelkästään jo teltassa oleminen kuulosti vaivalloiselta. Siellä oli varmasti pimeää ja pitäisi kykkiä kyyryssä ja riittikö sellaisessa edes happea? Luultavasti ei. Jatkuva hapenpuute ehkä olikin syy professori Everettin zombiehourailuihin. Kylpyhuoneen siivoamisessa oli ainakin se etu, että ei tarvinnut kuunnella niitä juttuja.

“Onko kukaan teistä aiemmin siivonnut tällaista… ööö… vähän isompaa ammetta?” Henry kysyi muilta vilkaisten vielä olkansa yli ammetta — joka tosiaan muistutti enemmän uima-allasta — ennen kuin astui sisään pukuhuoneeseen.

Colin pyörähti ympäri ja asteli näyttämään mankkaa, joka sysimustalla olemuksellaan erottui edukseen pukuhuoneen valkoisista seinistä. Kantokahva oli vielä ylhäällä kantovalmiudessa. Kaksi isoa kaiutinta, mikä antoi sille jotenkin ihmismäisemmän olemuksen. CD-soitin yllä. C-kasettien aukko edessä kuin soittimen nenänä tai suuna.

”Voit kuitenkin katsoa tätä, Jones-senpai!” Colin ehdotti ja osoitti kädellään nurkassa olevaa mankkaotusta.

”Onko kukaan teistä aiemmin siivonnut tällaista… ööö… vähän isompaa ammetta?” ensimmäinen tulija kysyi.
”En. Meillä on kotonakin vain suihku, koska se sopii paremmin feng shuihin. Lisäksi porukat eivät antaisi mun siivota mitään sellaista”, Colin vastasi kysymykseen. Tottahan se oli. Jos kotona joku siivosi, niin aika usein se tuntui olla otousan. Joku ulkopuolinen kodinhengetär olisi voinut olla luonteva vaihtoehto, mutta tuolla kodin sisustuksella se tuntui olevan liian uskaliasta. Älä liikuta turhaan esineitä. Älä kasaa omia juttujasi sohvapöydälle.

”Entä teillä?”

Armstrong kyykistyi mankan eteen ja katsoi sitä tutkivasti. Mikään, ei mikään siinä viitannut siihen, että sieltä pitäisi tulla esiin siivousvälineitä. Armstong katsoi Colinia vähän kummastuneena, kunnes Henry päätti vaihtaa aihetta.

Henry kysyi oliko Armstrongilla ja Colinilla kokemusta ammeiden siivoamisesta. Tai isojen ammeiden. Armstrongin onneksi myöskään Colinilla ei ollut tästä kokemusta. Joskus Armstrongista oli hiukan noloa myöntää, että kotitontut kotona tekivät kaiken työn.
"Minäkään en ole koskaan oikein siivonnut mitään." Armstrong sanoi pudistellen päätään. "Meillä kyllä on amme, mutta en minä siihen sen kummemmin ole koskenut, mitä nyt vähän huuhdellut sitä oman kylvyn jälkeen." hän vielä jatkoi, jottei kuulostaisi ihan laiskalta. Tässä valvojaoppilaiden ammeessa tosin pelkkä huuhtelu tuskin riittäisi. Se varmasti pitäisi kuurata kunnolla! Armstrong uskoi kyllä, että kotitontut hoitivat oman osuutensa siivoamisesta, mutta ehtikö muka kotitontut siivota koko ammeen, joka päivä, ihan kunnolla? No niinpä, tuskin! Ainakin desinfioiminen olisi tärkeää, olihan se nyt tiedossa, että useat käyttivät kylpyhuonetta ja no, kaikki eivät olleet... niin hygieenisiä kuin toiset.

Armstrong muisti vihdoin mankan!
"Ainiin, mitä tällä pitäisi siivota?" hän päätti kysyä Colinilta. Henry oli hyvä tyyppi, mutta Armstrong luotti siihen, että Colin tietäisi enemmän tästä mankalla siivoamisesta jotain! Armstrog nousi takaisin seisomaan ja alkoi sitomaan hiuksiaan kiinni. Armstrong ei ollut varautunut tälläiseen määrään siivoamista - hän oli valinnut koulupuvun kaapuineen kaikkineen, kun oli ajatellut lajitella niitä pahuksen nuotteja! Mutta nyt kävi näin..

Jones kyykistyi tutkimaan CD-soitinta Colinin seistessä vieressä, ja kuulosti siltä, että kumpikaan näistä ei ollut kovin perehtynyt siivoamiseen ylipäätään. Ei hyvä. Jos hän itse tiesi heistä kolmesta eniten siivoamisesta, he olivat pulassa. Colin höpötti jotain feng shuista ja siitä, että tämän vanhemmat eivät antaneet tämän siivota — mikä ei sekään kuulostanut kauhean lupaavalta tätä ammeprojektia ajatellen. Henry havahtui ajatuksistaan Colinin esittäessä vastakysymyksen.

“Entä meillä?”, hän toisti ensin miettien, mitä Colin mahtoi tarkoittaa, tullen sitten lopulta siihen tulokseen, että tämä varmasti tarkoitti, annettiinko heidän siivota kotona.

“Kyllä meillä ainakin joutuu siivoamaan”, hän totesi, edelleen hieman hämmentyneenä sekä tupatoverinsa että Jonesin siivouskokemuksen vähyydestä, “oman huoneen. Ja kesäisin kyllä siivoan myös baaria ja majatalon huoneita.” Mutta ei, heillä ei ollut mitään uima-altaan kokoista kylpyhuoneessaan tai edes takapihalla. Sellainen olisikin ollut Irlannin säässä vähän turha.

Sitten Jones kysyi, mitä mankalla oikein siivottaisin, mikä kuulosti Henrysta vielä oudommalta. Miten CD-soittimella voisi siivota? Vekotin kuitenkin näytti kaikin puolin tavalliselta jästimankalta. Ja vielä melko vanhalta sellaiselta! C-kasettipesät ja kaikki. Hänkin kuitenkin käänsi katseensa odottavasti Coliniin, jos tällä vaikka sattuisi olemaan vastaus Jonesin kysymykseen.