Jarmo Jättiläiskalmari
Lähetetty: 4. Helmikuuta 2021, 20:54
Koko nimi: Jarmo Jeremias Jättiläiskalmari
Kutsumanimi: Jarmo
Ikä: Tuntematon
Syntymäaika: Tuntematon
Ammatti: Rantavahti, kalastuslupavalvoja, järvialueen ympäristötilanneasiain vanhempi asiantuntija
Sukupuoli: Uros
Laji: Jättiläiskalmari (Architeuthis dux)
Asuu: Koulun pihamaalla olevan järven syvyyksissä.
Perhe ja historia: Jarmo syntyi tuntemattomana ajankohtana Atlantin valtameren synkissä syvyyksissä Jalmari ja Irmeli Jättiläiskalmarin kuudentena poikasena. Sisarussarjan keskivaiheilla syntynyt Jarmo jäi lapsuudessaan isosisarustensa Jarin, Arin, Karin, Marin ja Sarin varjoon, mutta ujoluonteista Jarmoa asioidentila ei juuri häirinnyt. Jarmo muisteleekin usein kaiholla varhaislapsuutensa onnellisia (joskin kenties aikojen kultaamia) mu(i)stoja.
Jarmon elämän mullistava hetki oli luvassa Tylypahka AM:in perustamisen aikoihin, kun eräällä ilmiintymistä harjoittavalla oppitunnilla muuan seitsemäsluokkainen oppilas onnistui sotkemaan taikansa perin pohjin ja viereiseen huoneeseen ilmiintymisen sijaan onnistui ilmiintymään keskelle Atlanttia. Opettajan suorittaman oppilaanpelastusoperaation mukana koululle päätyi myös keskenkasvuinen jättiläiskalmari, Jarmo. Taikakoulu oli jo tuolloin tunnettu kyseenalaisesta hallinnostaan ja Taikaministeriön taikaeläinhallintaosaston haukkujen välttämiseksi kalmarinpoikanen päästettiin vain vaivihkaa koulun viereiseen järveen ja tilanteesta tietävät oppilaat peloteltiin hiljaisiksi.
Järvessä Jarmo kasvoi vähitellen täyteen mittaansa oppien elämään ihmisten tykönä. Yksinäisyydestä Jarmo tosin on kärsinyt koko järvessä viettämänsä ajan - ja kärsii yhä. Erityisesti hän on kaivannut puolisoa, jopa niin kipeästi, että hän on epätoivoisesti koittanut vikitellä järven pienkalojen viehkeimpiä edustajia.
Luonne: Jarmo on luonteeltaan kovin salaperäinen ja samalla kovin hyväsydäminen. Hän auttaa mielellään pulaan joutuneita henkilöitä, vaikkapa koulun järveen tippuneita oppilaita. Toisaalta hän on ujo eikä uskalla useinkaan näyttäytyä kuin ehkä lonkerolla tai parilla rantavedessä jalkojaan huljuttelevien jalkapohjia kutitellen.
Varpaiden kutittelun ohella Jarmo tykkää tunkeutua järven pohjakivikon koloihin sekä pelata pallopelejä järven pohjassa lojuvilla tyhjillä simpukankuorilla. Joskus Jarmo menee linnan vedenotto ja -poistoputkiston suulle kuuntelemaan, mitä linnassa tapahtuu - johtaahan vesi hyvin ääntä. Jarmolla onkin erinomaiset tiedot koulun asukkaiden moninaisista salaisuuksista.
Jarmon herkkua ovat kaskelotit, mutta hänen ikäväkseen AM:in järven kaskelottikanta on kovin pieni tai jopa olematon. Hän joutuukin tulemaan toimeen opiskelijoiden rantapiknikin jälkeen järveen heittämillä ruoantähteillä ja satunnaisilla metsästä järven vettä juomaan eksyvillä taikaolennoilla. Ihmisiä Jarmo ei syö, ne kun ovat niin kovin sitkeitä.
Ulkonäkö: Jarmo on poikkeuksellisen suurikokoinen jopa jättiläiskalmariksi, mikä on hämmentävää hänen ruokavaliollaan. Muiden lajinsa edustajien tavoin Jarmolla on suippo ruumis ja kymmenen lonkeroa, joista kaksi on muita huomattavasti pidempiä pyyntilonkeroita. Jättiläiskalmareilla on yleisestikin ottaen eläinkunnan suurimmat silmät, mutta Jarmolla ne ovat vielä suhteessa hänen kokoonsakin nähden harvinaisen suuret.
Nuorempana Jarmo harrasti kehonrakennusta, joten ehkä se vielä näkyy hänen kropassaan. Hän on erityisen ylpeä vahvoista ja hyvin kehittyneistä pyyntilonkeroistaan, joiden hän toivoo vielä joku päivä houkuttelevan koulun järveen viehättäviä kalmarinaaraita.
Kutsumanimi: Jarmo
Ikä: Tuntematon
Syntymäaika: Tuntematon
Ammatti: Rantavahti, kalastuslupavalvoja, järvialueen ympäristötilanneasiain vanhempi asiantuntija
Sukupuoli: Uros
Laji: Jättiläiskalmari (Architeuthis dux)
Asuu: Koulun pihamaalla olevan järven syvyyksissä.
Perhe ja historia: Jarmo syntyi tuntemattomana ajankohtana Atlantin valtameren synkissä syvyyksissä Jalmari ja Irmeli Jättiläiskalmarin kuudentena poikasena. Sisarussarjan keskivaiheilla syntynyt Jarmo jäi lapsuudessaan isosisarustensa Jarin, Arin, Karin, Marin ja Sarin varjoon, mutta ujoluonteista Jarmoa asioidentila ei juuri häirinnyt. Jarmo muisteleekin usein kaiholla varhaislapsuutensa onnellisia (joskin kenties aikojen kultaamia) mu(i)stoja.
Jarmon elämän mullistava hetki oli luvassa Tylypahka AM:in perustamisen aikoihin, kun eräällä ilmiintymistä harjoittavalla oppitunnilla muuan seitsemäsluokkainen oppilas onnistui sotkemaan taikansa perin pohjin ja viereiseen huoneeseen ilmiintymisen sijaan onnistui ilmiintymään keskelle Atlanttia. Opettajan suorittaman oppilaanpelastusoperaation mukana koululle päätyi myös keskenkasvuinen jättiläiskalmari, Jarmo. Taikakoulu oli jo tuolloin tunnettu kyseenalaisesta hallinnostaan ja Taikaministeriön taikaeläinhallintaosaston haukkujen välttämiseksi kalmarinpoikanen päästettiin vain vaivihkaa koulun viereiseen järveen ja tilanteesta tietävät oppilaat peloteltiin hiljaisiksi.
Järvessä Jarmo kasvoi vähitellen täyteen mittaansa oppien elämään ihmisten tykönä. Yksinäisyydestä Jarmo tosin on kärsinyt koko järvessä viettämänsä ajan - ja kärsii yhä. Erityisesti hän on kaivannut puolisoa, jopa niin kipeästi, että hän on epätoivoisesti koittanut vikitellä järven pienkalojen viehkeimpiä edustajia.
Luonne: Jarmo on luonteeltaan kovin salaperäinen ja samalla kovin hyväsydäminen. Hän auttaa mielellään pulaan joutuneita henkilöitä, vaikkapa koulun järveen tippuneita oppilaita. Toisaalta hän on ujo eikä uskalla useinkaan näyttäytyä kuin ehkä lonkerolla tai parilla rantavedessä jalkojaan huljuttelevien jalkapohjia kutitellen.
Varpaiden kutittelun ohella Jarmo tykkää tunkeutua järven pohjakivikon koloihin sekä pelata pallopelejä järven pohjassa lojuvilla tyhjillä simpukankuorilla. Joskus Jarmo menee linnan vedenotto ja -poistoputkiston suulle kuuntelemaan, mitä linnassa tapahtuu - johtaahan vesi hyvin ääntä. Jarmolla onkin erinomaiset tiedot koulun asukkaiden moninaisista salaisuuksista.
Jarmon herkkua ovat kaskelotit, mutta hänen ikäväkseen AM:in järven kaskelottikanta on kovin pieni tai jopa olematon. Hän joutuukin tulemaan toimeen opiskelijoiden rantapiknikin jälkeen järveen heittämillä ruoantähteillä ja satunnaisilla metsästä järven vettä juomaan eksyvillä taikaolennoilla. Ihmisiä Jarmo ei syö, ne kun ovat niin kovin sitkeitä.
Ulkonäkö: Jarmo on poikkeuksellisen suurikokoinen jopa jättiläiskalmariksi, mikä on hämmentävää hänen ruokavaliollaan. Muiden lajinsa edustajien tavoin Jarmolla on suippo ruumis ja kymmenen lonkeroa, joista kaksi on muita huomattavasti pidempiä pyyntilonkeroita. Jättiläiskalmareilla on yleisestikin ottaen eläinkunnan suurimmat silmät, mutta Jarmolla ne ovat vielä suhteessa hänen kokoonsakin nähden harvinaisen suuret.
Nuorempana Jarmo harrasti kehonrakennusta, joten ehkä se vielä näkyy hänen kropassaan. Hän on erityisen ylpeä vahvoista ja hyvin kehittyneistä pyyntilonkeroistaan, joiden hän toivoo vielä joku päivä houkuttelevan koulun järveen viehättäviä kalmarinaaraita.