Tylypahka AM

Alice istui Korpinkynnen oleskeluhuoneessa lukemassa takkatulen ääressä. Ulkona satoi ja vesipisarat ropisivat ikkunaan. Jos sateen ropinaa ja tulen räiskyntää ei otettu huomioon, huoneessa oli täysin hiljaista.

Alice huokaisi ja sulki kirjan. Häntä ei huvittanut lukea niin hiljaisessa ja synkässä huoneessa. Hän kaipasi juttuseuraa, mutta sitä ei valitettavasti ollut saatavilla. Ehkä joku tulee tänne, jos odottelen, Alice mietti ja katseli takassa räiskyviä tulen lieskoja.

//noniin tänne varmaan mua ooteltiin:)

Spencer laskeutui portaita alas kohti korpinkynsien oleskeluhuonetta. Ulosvilkaisu vahvisti sen, että ulkona oli harmaata ja sateista.
Tyypillinen syyssää, hän ajatteli huokaisten ja päätti mennä istuskelemaan takan eteen. Aluksi huone näytti olevan tyhjä ja Spencer vähän yllättyikin, kun istahtaessaan nojatuoliin, hänen lähellään istuikin joku. Spencer tunnisti melko nopeasti tytön Aliceksi, jonka oli nähnyt samoilla tunneilla sekä koulun tiloissa, oleskeluhuoneessa ei niinkään.
"Moi.." hän aloitti varovasti hymyillen. "En huomannutkaan, että sä istuit täällä yksin."

//kyllä. Hyvä, että löysit tänne. :)

Alice vilkaisi tyttöä ja nyökkäsi. Hän taitaa olla ylemmällä luokalla, Alice mietti ja hymyili vaisusti.
"Ei se mitään. Oliko nimesi Spencer?" Alice kysyi katsellen tyttöä.

"Joo." Spencer vastasi ilahtuneena, että hänen nimensä muistettiin. "Ja sähän olit Alice?" hän kysäisi ihan muodon vuoksi ja muisti nähneensä Alicen ekaluokkalaisten joukossa. "Etkös sä aloittanutkin nyt täällä?"

Alice nyökkäsi. "Kyllä. Tämä on ensimmäinen vuoteni Tylypahkassa. Olin todella hämmästynyt, kun sain kirjeen tulla opiskelemaan tänne. Mones vuosi tämä on sinulle?" Alice kysyi hymyillen hieman leveämmin.

"Aivan", Spencer vastasi hymyillen rennosti. "Tulin tänne nyt kolmannelle vuodelle. Aluksihan olin ihan kotiopetuksen tapaisesti eli kotona opiskelin parin ensimmäisen vuoden asiat. Alakoulun jälkeen hain sitten tänne ja pääsinkin." hän selitti ja tuijotteli takan liekkejä. "Onhan tämä vielä tosi uutta ja kaikkea, mutta nyt pikkuhiljaa alkaa selkenemään tämä koulu. Ja tietenkin kivaa, kun alkaa tutustumaan muihin oppilaisiin."

Alice nyökkäsi ja vilkaisi ulos. Siellä satoi yhä. "Pidätkö kirjoista?" Alice kysyi ja katsoi Spenceriä hymyillen.

"Joo, olen aina tykännyt lukea, vaikka lähiaikoina on jäänyt kirjojen luku vähälle. Ehkä nyt kun on täällä koululla, olisi paremmin aikaa lukemisellekin.." Spencer sanoi toiveikkaana. "Entä sinä?"

"Rakastan kirjoja ja lukemista. Vanhempani omistavat kirjakaupan, joten voisi kai sanoa, että kasvoin kirjojen parissa. Yleensä heillä ei ollut kovin paljoa aikaa minulle, joten vietin suurimman osan ajastani nuorempana kirjojen parissa" Alice kertoi ja vilkaisi Spenceriä. "Anteeksi. Puhun yleensä todella paljon, kun kyse on kirjoista. Mistä päin sinä tulit opiskelemaan tänne?"

"Ahaa." Spencer nyökkäili kiinnostuneena. "Ei se mitään, mäkin kyllä tykkään puhua kirjoista! Mä tulin Colchesterista, se on Lontoosta jonkin verran koilliseen", hän vastasi. "Entä sinä?"