Amalie Morgenstern

[Amalie Morgenstern]

Koko nimi: Amalie Melanie Morgenstern
Kutsumanimi: Amalie Morgenstern

Ikä: 15
Syntymäpäivä: 20.3.
Syntymävuosi: 2000
Verisääty: Puhdasverinen
Sukupuoli: Noita

Asema: Oppilas
Luokka: 5
Tupa: Korpinkynsi

Sauvakäsi: Vasen
Taikasauva: 10½ tuumaa vaahteraa, ytimenä auguurin sulka. Pehmeä ja luotettava

Ulkonäkö:
Amalie on hyvin harvoin huomatuksi tuleva henkilö, melko suuri osa tästä huomaamattomuudesta tulee jo pelkästään tytön pienestä koosta. Hän nimittäin on pituudeltaan vain 146,5 senttiä ja sen lisäksi hän on muutenkin hyvin hentoinen ja pienikokoinen. Amalie saattaa yllättää kehostaan löytyvällä voimalla, jos siitä ei olla tietoisia. Mutta jos sattuu Amalien huomaamaan, löytää suloisen tytön, jonka isää ei osaa noin vain määritellä. Pieni koko ja lapsenpyöreys tekevät hänestä selvästi ikäistään nuoremman näköisen.

Amaliella on hyvin vaalea iho, ei juurikaan rusketusta, mutta hänen poskillaan on usein kevyt punerrus. Huomiota herättävin piirre tytön kasvoissa (ja tytössä muutenkin) on tämän melko suuret silmät, joiden mustasta sävystä ei kykene erottamaan pupilleja. Nämä silmät kertovat tytön tietävän ja osaavan asioita, joita hänen ei olettaisi tietävän ja osaavan. Tietyissä tilanteissa tämä saattaa säikäyttää jonkun. Nykyään tytön nenällä on tavallisesti sirot kehykset omaavat silmälasit.Hyvin usein pieneen hymyyn kääntyneiden huulien taakse kätkeytyy surassa rivissä olevat valkeat hampaat. Meikkejä Amalie ei paljoakaan käytä, hieman väriä ripsiin sekä kiiltoa huuliin. Kasvoja kehystävät hieman kiharat oranssihtavan punaiset hiukset, joiden pituus vaihtelee olkapäiltä vyötärölle. Nykyään Amalie harvemmin pitää hiuksiaan auki, sen sijaan ne ovat usein jonkin näköisellä ponihännällä tai lettikampauksella.

Vähitellen vuosien saatossa Amalien pukeutumistyyli on kokenut muutosta kenenkään huomaamatta. Esimerkiksi liian isoja paitoja hänellä enää harvemmin näkee, lähinnä hänen viettäessään mukavaa iltaa Blairin ja kaakaokupillisen kanssa. Sen sijaan hänen nykyään käyttämänsä vaatteet ovat paljon sopivamman kokoisia ja jopa tyylikkäitä. Oletettavasti myös Blairilla on vaikutusta tähän tyylimuutokseen, vaikka tuo ei luultavasti itse sitä tiedäkään (eikä myöskään Amalie). Tytön kengät ovat yhä aina päivän asuun sopivaksi valitut, mutta nykyään hänellä on myös jonkin verran korkokenkiäkin valikoimassa. Amalien juhlapukeutumiseen kuuluvat yhä mittatilaustyönä tehdyt elegantit mekot.

Luonne:
Amalie on hyvin tiedonjanoinen nuori neito. Häntä kiinnostavat monet aiheet, mutta aivan erityisellä sijalla hänen sydämessään ovat historia ja riimut. Näistä kahdesta aiheesta tyttö jaksaa kuulla, puhua ja lukea niin kauan, että kaikki muut ehtivät jo kyllästymään. Hän ei koskaan kieltäydy, jos joku tahtoo historiasta tai riimuista alkaa keskustelemaan. Muut aiheet saavat vain murto-osan siitä kiinnostuksen määrästä, jonka mainitut aiheet ovat saaneet.
Koulussa Amalie kerää hyviä arvosanoja vähällä vaivalla, sillä hänen päähänsä tallentuu tieto kuin tieto niin, että kokeissa pärjää. Läksyihin Amalie ei näe hirveästi vaivaa, mutta tekee ne kumminkin niin, ettei niissä voi valittamista olla. Vaikka Amalie joskus jättäisi käymättä jollakin oppitunnilla, harvoin poissaoloa edes huomattaisiin.

Amalie on hyvin luottavainen ihmisten suhteen, mutta onnekseen hänen turvanaan on sekä gäätätyttönsä Karpalo, että tyttöystävänsä Blair, joista kumpikaan ei oikein luota vieraisiin ihmisiin. Ilman näitä Amalie onkin hyvin altis tulemaan huijatuksi, etenkin kun ei tahdo saada ketään suuttumaan tai surulliseksi.

Amalieta voisi hyvinkin sanoa musikaaliseksi. Hän soittaa kolmea soitinta, joista viulu on selvästi hänelle rakkain. Viulun soittamisesta Amalie nauttiikin suuresti – etenkin jos sen saa tehdä yöllä katolla tai jossakin muualla korkealla ja ulkona. Soittamisen lisäksi Amalie omaa hyvän lauluäänen, vaikka laulamista hän ei pidäkään lainkaan omana juttunaan, eikä paljoakaan sitä harrasta jos ei välttämättä vaadita. Vaikka Amalie sitä harvoille kertookaan, on hänellä kyky nähdä äänet, niin musiikkinsa kuin kaikki muukin. Tämä saattaakin olla osasyynä päänsärkykohtauksiin, jotka ovat käyneet hieman pahemmiksi tytön jouduttua pilan kohteeksi.

Amalie ei ole henkilö, joka mielellään keskustelee turhanpäiväisiä asioita muiden ihmisten kanssa. Hän kuuntelee paljon mieluummin kuin lausuu itse sanoja ääneen. Amalie viestiikin ajatuksiaan paljon mieluummin musiikkinsa kautta kuin sanojensa.

Historia:
Arnold Morgenstern ja Melanie Sturm alkoivat seurustelemaan Melanien ollessa 15 vuotias, jolloin Arnold oli täysi-ikäinen opiskellen kylän koulussa viimeistä vuotta. Kukaan ei paheksunut heidän suhdettaan, oli se sentään mieluisampi kuin Arnoldin lukuisat aikaisemmat suhteet. Kahden vuoden kuluttua he avioituivat. Häät olivat upeat ja jokainen kyläläinen oli niihin kutsuttu. Kolmetoista vuotta he joutuivat yrittämään ennen kuin saivat esikoisensa, Rafael Morgensternin, luopuen jo melkein toivostaan. Pojan syntymä oli pariskunnan suuri onni. Kaksi vuotta tuota pidettiin suurena ihmeenä, kunnes syntyi toinen poika, Valentin Morgenstern. Melanie oli toivonut toisestaan tytärtä, sillä poika hänellä oli jo, mutta ei silti surrut tuon osoittauduttua pojaksi. Hänen aikomansa nimi, Valentina, muutettiin vain pojalle sopivaksi. Kylässä toiminut vanha parantaja sanoi tuolloin parille, että he tuskin saisivat enää yhtään lasta, sillä Melanien keho ei luultavasti kestäisi enää yhtäkään raskautta.

Kymmenen vuotta Valentin oli kuopus, suloinen ja kaikkien huomion kohde, kunnes Melanie tajusi olevansa raskaana. Raskaus oli naiselle kova ja vei hänen terveyttään. Lähes koko raskauden ajan hän vietti Münchenissa taikasairaalassa, taistellen elämästään. Kun lapsi syntyi, oli hän onnellisempi kuin koskaan elämässään – hän oli saanut tyttären, pienen prinsessan, itsellensä. Tyttö oli syntyessään kumminkin heikko ja hänen pelättiin kuolevan. Parantajat kumminkin onnistuivat pitämään tuon hengissä. Kaksi kuukautta Amalieksi (hätäkasteessa) nimetty tytär joutui olemaan sairaalassa, ennen kuin isä sain viedä tuon pois. Kolme kuukautta myöhemmin Melaniekin pääsi kotiinsa, kumminkin suuresti heikentyneenä.
Amalie oli koko perheen silmäterä syntymästään lähtien, Valentin tunsikin olonsa syrjäytetyksi ja alkoi pikkuhiljaa vihaamaan nuorta sisartaan. Valentin yritti tehdä sisarensa elämästä vaikeaa, valehtelemalla ihmisille, mutta harvat uskoivat hänen valheitaan.
Rafaelin kanssa Amalie olikin läheinen, vaikka heillä 12 vuotta ikäeroa olikin. Poika opetti sisarensa ratsastamaan siivekkäillä ratsuilla jo ennen kuin tuo osasi kävellä. Amelien ensimmäinen sana oli Raa, joka on hänen lempinimensä kyseiselle veljelle yhäkin.

Amaliesta kasvoi pieni prinsessa, koko kylä rakasti nuorta Amalie-neitiä. Vaikka Amalie sai kaikkien rakkauden osakseen, ei tästä tullut itserakasta persoonaa, sillä löysi kirjojen maailman paljon ennen ymmärrystä siitä kuinka mahtava ja rakastettava henkilö hän itse on. Kiinnostus riimuihin heräsi tytön ollessa viiden vanha, jolloin hän löysi kotinsa kirjastosta vanhan pölyjä keränneen kirjan, joka oli kirjoitettu merkein, joita hän ei kyennyt ymmärtämään. Tavallisista riimukirjoista ei ollut kirjan tulkitsemisessa apua. Lopulta Amalie onnistui kumminkin löytämään kaipaamansa avun, ei riimukirjoista vaan taikuuden historiasta. Tämän myötä myös historia löysi tiensä Amalien sydämeen.

Amalie oli seitsemän, kun Rafael lähti kylästä opiskelemaan taikayliopistoon, saamaan opettajan pätevyyden. Siitä seuraavana kesänä Valentin vei sisarensa kodin katolle, tietäen tuon nauttivan korkeista paikoista. Amalien luottamus veljeä kohtaan palkittiin sillä, että hänet yritettiin työntää alas katolta. Rafael onnistui palaamaan kotiin kesäloman viettoon juuri oikealla hetkellä, saaden pelastettua sisarensa.
Puoli vuotta tämän jälkeen Valentin poistui viimeistä kertaa kotoaan. Hän lähti Ukrainaan, liittyi kasakkavelhoihin ja vaihtoi nimensä, jättäen yhteyden perheeseensä hyvin vähäiseksi.

Koska Rafael oli jo aikaisemmin opettanut sisarensa lukemaan, oli tytölle koulussa ensimmäiset vuodet helppoja kun hän kylän muiden lasten tavoin aloitti yhdeksän vuotiaana. Ensimmäiset kaksivuotta kyseisessä koulussa oli varattu lukemisen ja laskemisen oppimiselle, jotta voisivat lapset pärjätä taikaopinnoissa.
Samassa koulussa Amalie aloitti taikaopintonsa samaan aikaan kun Rafael oli valmistunut yliopistostaan ja aloittanut virassa kylän koulussa. Amalien opiskeltua pari vuotta kylän koulussa, sai Rafael ylipuhuttua vanhemmat päästämään silmäteränsä ulkomaailmaan tutustumaan. Ja AMiin lähtö olikin ensimmäinen kerta kotiin sairaalasta pääsemisen jälkeen kun hän on kylän ulkopuolella. AMissa Amalie sai parin vuoden ajan aina ystäviltään kirjastoon unohtuessa viettää aikaansa löytötavarahyllyllä, mutta tämä on jäänyt paljon vähäisemmäksi koulun palkatessa toisen kirjastonhoitajan ja tyttöystävän myötä vielä vähäisemmiksi, sillä hän unohtuu paljon vähemmän kirjastoon (tai minnekään muuallekaan).