Tylypahka AM

Pelattu: 18.03.2017
Pelissä mukana: Graciana Faqueza, Harold Benson
Peliaika: 2,75 h
Pelin ajankohta: 11.03.2017, huispausharjoitusten jälkeen
Pelipaikka: Huispauskenttä
Tiivistelmä:
Korpinkynnen joukkueella oli huispausharjoitukset, jee! Harold oli kävelemässä kentän reunustaa pitkin, kun sitten uudempi jahtaaja laskeutui sinne lähistölle. Kaikki oli mennyt kerta kaikkiaan hyvin, joten Harold päättikin jatkaa hyvää päiväänsä small talkilla uuden jahtaajan kanssa yrittäen samalla myös toimia hieman enemmän varakapteenina kuin pelaajapelaajana. Yhdeksi ongelmaksi muodostui kielimuuri, kommunikaatio ei ihan pelannut, ja sitten he näkivät muiden jo lähtevän pois kentältä. Jäädäkö vielä harjoittelemaan vai lähteäkö myös? Harold ymmärsi molempien vaihtoehtojen huonot puolet (ja toki hyvätkin!) ja koska ei oikein halunnut joutua huonoihin väleihin uuden lyöjäparinsa (joka on uuden jahtaajan isosisko) kysyikin uuden jahtaajan mielipidettä asiasta. Kävipä niin, että Harold jäi katselemaan, kun uusi jahtaaja harjoitteli. Harold oli jo vähän sillä kannalta, että tämä on 'Tarina siitä, miten varakapteeni säveltää omiaan osa 1' . Uuden jahtaajan luuta temppuili ja tuo sanoi sen olevan rikki. Tulisalamat menevätkin uuden jahtaajan mukaan aika helposti rikki, ja hän saisi sitä paitsi kyllä uuden luudan, joka ei ole Tulisalama, niin aika pian. ((Harold muisti kyllä Mac Fhionnlaighillakin olevan joku Tulisalam luutana!)).

Alkoi kuitenkin satamaan, joten Haroldin 'tarjoan sinulle luutaani, jotta voit harjoitella', jäi vain puheen tasolle. He lähtivät sitten vähän kävelemään, mutta sitten Harold – onneksi – muisti sen kaadon, jota Graciana oli käyttänyt harjoitellessa ja lähti hakemaan sitä, kunhan tuo ensin oli osoittanut missä se lienee olevan. Siinä kävellessä Harold muisti myös sen säilytyslaatikon, johon se kaato pitäisi sitten pistää. Hän oli aiemmin sen kyllä sulkenut, joten se ei ainakaan sisältä kastuisi, mutta totta kai Harold ei oikein tiennyt, että minne päin kenttää hän sen oikeasti oli jättänyt. Täten Harold päättikin viedä ensin ihan vain Gracianan ja yleisen näön vuoksi luudan ja kaadon sisälle ja palata myöhemmin etsimään sitä säilytyslaatikkoa toivoen kyllä, ettei kukaan nyysisi sitä sillä välin. Harold kyllä käytti tytön kanssa sivuovea, jottei kaikki näkisi miten Harold kantoi kaatoa kainalossa eikä säilytyslaatikossa ja sitä paitsi sieltä oli paljon lyhempi matka. Ehkäpä sitten myöhemmin sauvan avulla säilytyslaatikon löytäminen kävisi helpommin. Oli miten oli, Harold ei loppupeleissä ollut enää niin tyytyväinen tähän päivään ja omaan suoritukseensa – tai ei ainakaan varakapteeni -suoritukseensa.
Sneak peak:*ehkä oli vain parempi, jos ei sitä ihan näin suorasti myönnetä, että 'Hei, olen tosi ajattelematon varakapteeni. Taisin hukata huispaustarvikkeita kentälle, ja nyt minun täytyy lähteä etsimään niitä'*

//14 pistettä -Caine

Pelattu: 12.03.2017
Pelissä mukana: Anthony Underwood & Atlas Ironwood
Peliaika: 4+ h
Pelin ajankohta: perjantai 10.03.2017 illalla
Pelipaikka: Luihulehden toimitus
Tiivistelmä: Epäonnisesta suklaantekopäivästä lähtien Anthony oli kuluttanut enimmäkseen aikaansa Luihulehden toimituksessa parkumalla eikä Atlastakaan ollut juurikaan näkynyt. Oppitunneille hänen oli ollut kuitekin parin päivän poissaolon jälkeen pakko lopulta mennä, jotta poissaoloista ei muodostuisi sentään estettä valmistumiselle. Perjantain kotitaloustunnin jälkeen Anthony tavalliseen tapaansa makasi Luihulehden toimituksen sohvalla itkemässä, kun Atlas yllättäen törmäsikin sisään pyytämään anteeksi - ja kertomaan vähän lisää kaikkea, mitä on tullut salanneeksi siinä kuluneen vuoden aikana. Anthony oli varsin järkyttynyt siitä, että oli vielä muutakin salattua eikä enää edes tiennyt, tahtoisiko kuulla, mitä ne loput asiat olivat. Niinpä hän tarjosi Atlakselle kotitaloustunnilla tekemänsä tonnikalavoileivät voittaakseen hieman aikaa. Ennen pitkää Atlas kuitenkin päätyi tunnustamaan tietävänsä erittäinkin hyvin, kuka Luihulehden naispaneelin salaperäinen Aaron Dostilow oikeasti on. Uutinen ei varsinaisesti tullut minään valtavana yllätyksenä Anthonylle, sillä hän oli epäillyt sitä jo syksyllä, mutta Atlaksen selittelyt siitä, miksi ja miten hänen nimensä päätyi naispaneeliin kuulostivat enemmän tai vähemmän ontuvilta. Kävipä myös ilmi, että Atlas oli sitä kautta saanut tietää hänen aikaisemmista "treffeistään" Darianin kanssa, mikä kyllä tuli Anthonylle hieman nolona yllätyksenä. Atlaksen naispaneeliin osallistumisesta ja sen syistä kiisteltiin aikansa, kunnes kumpikaan ei enää jaksanut ja Anthonyn alkaessa vaatia niitä muitakin juttuja kerrottavaksi Atlas jänistikin ja alkoi kysellä toimituksessa olevista viskipulloista ja tarjoutui keittämään teetä. Lopulta Atlas suoraan ilmoitti ettei aiokaan vielä kertoa toista juttuaan, mistä Anthony ei tietenkään erityisemin pitänyt, koska on aika epäreilua ensin kertoa kertovansa ja sitten kieltäytyäkin kertomasta kun on ensin paljastanut, että salaa kuitenkin jotain. Kaksikko puhui vielä hetken aiheesta Melody (tai enemmänkin ehkä kierteli aiheen ympärillä) ennen kuin Atlas nukahti toimituksen sohvalle ja Anthony puolestaan paremman paikan puutteessa lattialle.

//21 pistettä. -Caine

Pelattu: 15.03.2017
Pelissä mukana: Anthony Underwood & Atlas Ironwood
Peliaika: 4+ h
Pelin ajankohta: perjantai 10.03.2017 illalla/yöllä (edellisen pelin jälkeen)
Pelipaikka: Luihulehden toimitus (tätä nykyä uima-allas)
Tiivistelmä: Se erittäin jännittävä jatko-osa Woodien riidalle. Atlas herättää lattialla nukkuvan Anthonyn, jotta tämä voisi siirtyä sohvalle nukkumaan, ja alkaa itse kerätä tavaroitaan. Anthony ei oikein pidä sittenkään tästä käänteestä, vaikka oli itse patistanutkin Atlasta häipymään. Anthony yritti saada tämän jäämään kysymällä uudestaan, mikä se toinen salaisuus on. Tämä johtaa uuteen, hieman vihamieliseen sananvaihtoon, jonka kiistakapulana on jälleen kerran Melody ja lopulta molemmat päätyvät myös jälleen itkemään. Atlaksen etsiessä nenäliinaa kaapunsa taskusta tämä päätyy tiputtamaan sieltä valokuvan, jonka he ottivat itsestään yhdessä tanssiaisiltana. Tämä johtaa vain eneneviin kyyneleisiin ja lopulta kaksikko päätyy toimituksen lattialle parkumaan kaulakkain. Jossain kohtaa toistensa syyttely vaihtuukin sitten siihen, että molemmat syyttävät itseään kaikesta ja Anthony oli jo melko valmis antamaan Atlakselle kaiken anteeksi, kun tämä päättääkin kertoa kaveraaneensa myös Jim Fortin kanssa ja jo peräti kesäleiristä asti. Tämä jättää Anthonyn melko typertyneeksi, sillä se oli ehdottomasti jotain, mitä hän ei ollut nähnyt tulevan. Atlas oli kavereita sen Fortin kanssa, joka aina tapasi haukkua häntä tilaisuuden tullen? Sen Fortin, joka oli aina jossain humalassa tekemässä typeryyksiä? Sen Fortin, joka kauppaa huumeita luokkatovereilleen? Isku oli Anthonylle aika kova, etenkin kun Atlas vielä kehtasi puolustaa Fortin tekemisiä ja sanomisia. Koko juttu oli lopulta sen verran kova isku, että Anthony lamaantui täysin eikä pystynyt käsittelemään asiaa enää ollenkaan ja suuntasi sohvalle makaamaan viltin alle, sunnitelmanaan vaikka kuolla sinne nälkään tai janoon. Atlaskin päätyi kuitenkin lopulta jäämään toimitukseen ja ennen pitkää molemmat nukahtivat sohvalle (mutta viltti oli edelleen Anthonyn!).

//21 pistettä -Caine

Pelattu: 22.03.2017
Pelissä mukana: Anthony Underwood & Atlas Ironwood
Peliaika: 4+ h
Pelin ajankohta: ??? Joku iltapäivä/ilta viikolla 11 (eli sen erään numerologian tunnin ja edellisen pelin välillä?)
Pelipaikka: Luihulehden toimitus (tätä nykyä leipomo)
Tiivistelmä: Atlas saapui Luihulehden toimitukseen (kuten tapasi melko säännöllisesti joka päivä) leipomaan sämpylöitä ja tapa oli jo alkanut hieman ärsyttämään Anthonya sillä oliko hän joku lemmikki, mitä käytiin pari tuntia päivässä moikkaamassa ja syöttämässä, mitähäh? Sillä välin, kun sämpylät ovat kohoamassa Anthony kuitenkin avaa pitkästä aikaa sanaisan arkkunsa ja aiheena on tietysti Fort, sillä hän ei ole vieläkään oikein saanut ymmärrettyä, miten Atlas voi kaveerata tämän kanssa. Atlas lopulta tarjoutuikin pistämään välinsä poikki Fortin kanssa, mutta Anthony ei ollut oikein tyytyväinen siihenkään, koska olisihan se ollut aika väärin käskeä toista hylkäämään muut ystävänsä. Atlas ehdottikin sitten, että Anthony voisi hankkia muita ystäviä, mistä Anthony ei ollut aivan varma että oliko se vitsi vai halusiko Atlasta hänestä eroon. Jotenkin hän kuitenkin lupautui hankkimaan muitakin ystäviä (tietenkin ilman aikomusta tehdä oikeasti niin), jotta Atlaskin voi viettää enemmän aikaa toisten ystäviensä kanssa. Lopuksi Anthony vielä valaisi Atlasta hiukan siitä mahdollisuudesta, että Melody Wood saattaisi olla ihastunut tähän, mikä puolestaan johti keskusteluun Atlaksen neljännen luokan joulutanssiaisparista, jota koskevan kysymyksen tämä sivuutti joulutanssiaisissa. Asia ei aivan vieläkään tullut täysin selväksi, mutta Anthony päätti kuitenkin selvittää joltakulta toiselta, kuka tämä mystinen pari oikein oli. Loppujen lopuksi keskustelu meni jotenkin ylipäätään ihastuksiin, ihmissuhteisiin ja muuhun enemmän tai vähemmän noloon, jota Woodit jäivät sitten itsekseen pohtimaan oleskeluhuoneen sohvalle palaneiden sämpylöiden ihanan tuoksun leijaillessa toimituksessa. <3

//21 pistettä -Caine

Pelattu: 26.03.2017
Pelissä mukana: Jenny Todd, Alicia Knight, Eveline Sappington, Felix Sawyer & Lazlo Silverstein
Peliaika: 2 h
Pelin ajankohta: Perjantai-iltapäivä loitsutunnin jälken (varmaankin 24.03.2017)
Pelipaikka: Loitsujen luokka neljännessä kerroksessa
Tiivistelmä: Loitsujen tunti oli juuri päättynyt ja Jenny poistumassa luokasta viimeisten oppilaiden joukossa, kun jouduttiinkin huomaamaan, että ovi oli jumissa. Puuskupuhtyttö Eveline ei saanut sitä millään auki, joten Jenny tietysti tarjoutui auttamaan, mutta joutui ovea aikansa rynkytettyään toteamaan, että se oikeasti oli jumissa tai lukossa. Hän kokeilikin oveen sen jälkeen heti lukonavausloitsu alohomoraa, mutta sekään ei saanut ovea auki (useista yrityksistä huolimatta). Jennyn pyytäessä muitakin yrittämään loitsua, rohkelikkopoika Lazlo tuli väliin valittamaan, että oli epäreilua osoitella oviparkaa taikasauvalla. Seuraavaksi luokkaan jäänet saivatkin todistaa jonkinlaista kertomusta ja näytelmää pojan ja loitsuluokan oven rakkaustasrinasta. Jennylta ei oikein irronnut tarinalle ymmärrystä vaan se sai hänestä Lazlon näyttämään entistä enemmän syyllisemmältä siihen, että ovi ei auennut - tämähän käytännössä yritti estää heitä edes yrittämästä avata sitä! Vuotta vanhemman tupatoverinsa Felixin kehotuksesta Jenny kuitenkin lopulta alkoi tutkia loitsukirjaansa (hyvä että se oli mukana!) jonkin toisen ovenavausloitsun varalta. Felix kuitenkin löysi sellaisai ilmeisesti nopeammin ja tarjoutui kokeilemaan niitä ja Lazlokin suostui lopulta väistämään oven luota kuullessaan, että ovi saattaisi myös avautumisen sijaan mm. räjähtää. Ilmeisesti pojalla kuitenkin oli edes jonkinlainen itsesuojeluvaisto. Jenny ei oikein tiennyt, mitä Felixin loitsimisesta pitäisi odottaa, mutta varmasti räjähdys oli sentään jo melko kaukaa haet- ai ei sittenkään ollut. Äänekkään poksahduksen saattelemana Felix ei suinkaan loitsullaan varsinaisesti avannut lukkoa vaan enemmänkin hävitti lukon, sillä loitsun jäljiltä lukon kohdalla ammotti vain melkoinen reikä. Toisen poksahduksen myötä reikä kasvoi jo sen kokoiseksi että pienempi oppilas saattaisi jopa sen kautta mahtua ulos luokasta, mutta kukaan ei tietenkään uskaltanut lähestyä ovea kolmannen poksahduksen pelossa - kukaan paitsi Lazlo tietenkään. Onneksi kolmasta pokahdusta ei kuitenkaan kuulunut vaan ne jäivät kahteen. Felixin yrittäessä avata ovea se avautuikin tietysti erittäin kevyesti, kun mitään lukitusmekanismia ei enää ollut, ja poikaparka lensi takapuolelleen luokan lattialle. Kaikki kuitenkin päättyi hyvin ja he pääsivät sitä myötä ulos luokasta (vaikka loitsuluokan oveen sitten jäikin melkoinen reikä)! Jennyä jäi hieman mietityttämään, että pitäisikö oviasiasta kuitenkin kertoa jollekin opettajalle, koska a) he eivät tienneet, miten tai kenen toimesta ovi oli ylipäätään mennyt lukkoon ja b) olisi hieman ikävää, jos joku viaton saisi syyt niskoilleen ovessa olevasta reiästä. Hän ei kuitenkaan siinä kohtaa ehtinyt miettiä asiaa sen pidempää, sillä hänen oli kiirehdittävä huispausharjoituksiin.

//11 pistettä -Caine

Pelattu: 26.03.2017
Pelissä mukana: Alicia Knight, Eveline Sappington, Felix Sawyer, Lazlo Silverstein, Jenny Todd
Peliaika: 2h
Pelin ajankohta: Perjantai, loitsutunnin jälkeen
Pelipaikka: Lukittu loitsuluokka
Tiivistelmä:
Lazlo Vesto oli päässyt hyvin torkkumaan tunnilla univelkojaan pois, kunnes joku kavereista törkki häntä sauvalla kylkeen, kun oppitunti oli päättynyt. Poika huomasi ihmisryhmittymän vasta itse päästyään lähemmäs ovea. Ovi ei tainnut jostain syystä haluta aueta ja suurin osa muista näytti aika vakavaa naamaa, mitä aina iloinen Silverstein ei ihan ymmärtänyt. Hän jäikin nojailemaan oven viereen muiden pähkäillessä, että mitä pitäisi tehdä, kunnes yksi korpparityttö ehdotti, että hänen pitäisi kokeilla ovea. Lazlo Vesto kieltäytyi siitä toki oitis ja yritti improta jotain hienoa kohtausta tilanteen tarjoamien puitteiden varassa. Kävipä sitten niin, että väitettiin ovien omistavan tunteita.
Muut halusivat stressata, kun ovi ei oikeasti halunnut avautua tavallisimman loitsun jälkeen. Vampyyripoika itse silitteli ovea ja huomautti asian vain olevan ohimenevä varmaankin. Eiköhän se avautuisi sitten, kun se on saanut riittävästi rakkautta? Hän päätyikin ajankuluksi esittäytymään lisäten tilanteeseen sopivan työnkuvan 'määräaikainen oven hellijä'. Valitettavan moni ei kyllä tarttunut esittäytymiseen, vain Felix ja sitten joku toinen, jonka nimeä ei alun perinkään kuultu.
Jotenkin toiset halusivat sitten murtaa oven, murtaa Lazlo Veston rakkaan sydämen? Toki poika vastusti sitä, kuten hänen rooliinsa kuului. Jenny näyttämönimenä Neiti Mansionhigh kyllä syyllisti oven hellijää tästä koko jutusta, mutta Lazlo Vesto osasi pistää sen mustasukkaisuuden piikkiin, ja siihen ettei neiti Mansionhigh vain hyväksynyt hänen ja oven suhdetta. Toiset sitten yrittivät kirjoista etsiä ratkaisua samalla, kun oven hellijä jatkoi näön vuoksi roolissaan oleskelua.
Vastanäyttelijien seuraava siirto tuntui olevan oven loitsiminen. Ja sitten tuli pakollinen kliisee. Erittäin kliseemäinen klisee. Piti uhrautua oman rakkaansa puolesta. Tosin tieto tästä kliseestä ja vastanäyttelijöiden hämmentyneet ilmeet tekivät tästä kaikesta todella hauskaa, mutta myös vaikeata. Liian hauskaa. Oven hellijä pyrki vielä hieman jatkamaan kohtaustaan, jossa muisteli sitä hetkeä, kun he oven kanssa solmivat yhteisestä tulevaisuudestaan, mutta pitemmälle hän ei oikeasti lainkaan päässyt, pystynyt. Piti painautua ovea vasten, jottei liian leveä hymy pilaa hyvin luotua tunnelmaa heti. Esiripun piti ensin sulkeutua!
Neiti Mansionhighin pyydettyä rakkaustarinan siirtämistä myöhemmälle Lazlo Vesto taipui ehdotukseen, sillä oma näytös oli jo aika hyvin ohitse. Hän joutui ottamaan vielä useamman askeleen taaksepäin kädet koholla, kun Felix ei tainnut ihan uskoa sitä, ettei hän enää yrittäisi estää loitsintaa. Vampyyri lupasikin olla juoksematta tielle. Oveen tulikin kolo, joka hieman levenikin. Se näytti aika mielenkiintoiselta, minkä vuoksi poika lähtikin tarkastelemaan sitä lähempää, mutta sitten tuli kieltoa ja varoitusta... ööh, pelätäänkö nyt ovea?
Mutta oven avauksen jälkeen kaikki taisivat päästä turvallisesti luokan toiselle puolelle, mutta ennen luokasta lähtöä vampyyri vielä kävi heiluttamassa itsellensä oven toiselta puolen, sillä kolo oli juuri kuin tuolle tehtävälle tehty.

//11 pistettä -Caine

Pelattu: 18.3.2017
Pelissä mukana: Graciana Faqueza, Harold Benson
Peliaika: 2,75 h
Pelin ajankohta: 11.3.2017, Korpinkynnen huispausharjoitusten jälkeen
Pelipaikka: Huispauskenttä
Tiivistelmä: Korpinkynnen huispausharjoitusten jälkeen Graciana jäi hetkeksi jutustelemaan siskonsa lyöjäparin, Harold Bensonin kanssa kentälle. Ongelmaksi tietenkin osoittautui kielimuuri, ja kaksikko jäi miettimään, jäisivätkö he ulos vielä harjoittelemaan, vai menisivätkö he muun joukkueen mukana sisälle. Lopulta he päättivät harjoitella vielä hetken, (tai oikeastaan Graciana harjoitteli, Harold katsoi pääasiassa sivusta) kun Gracianan luuta alkoi temppuilla, ja tämä ilmoitti sen olevan rikki. Omasta mielestään Tulisalamat olivat todella huonoja ja sanoi saavansa lähiaikoina uusimman Nimbuksen. Harold alkoi ehkä hieman epäluuloisena kysymään, että minne vanha luuta menisi, mutta Graciana sanoi isänsä ystävän korjaavan luutia, jonka jälkeen myisi sen jollekkin omassa valmennettavassa juniorijoukkueessa pelaavalle tytölle tai pojalle. Harold tarjoutui lainaamaan luutaansa, mutta juuri silloin alkoi sataa, joten Harold lähti hakemaan kaatoa Gracianan osoittamasta paikasta, kun tyttö lähti sisälle.

//14 pistettä -Caine

Pelattu: 31.03.2017
Pelissä mukana: Anthony Underwood & Atlas Ironwood
Peliaika: 4+ h
Pelin ajankohta: 02.04.2017 (virallinen Tylyaho-sunnuntai!)
Pelipaikka: Tylyaho
Tiivistelmä: Atlas oli pyytänyt Anthonya kanssaan Tylyahoon eikä Anthony oikein tiennyt, mitä odottaa, mutta kaksikko suuntasi kuitenkin sitten sunnuntaina kyseiseen pikkukylään. Matka kohti Tylyahoa sujui melko jäätävissä merkeissä ja ensimmäiseksi he suuntasivat Pöllöparatiisiin ostamaan pöllönameja Atlaksen pöllön lihottamiseksi. Anthony tutkaili myös tarjontaa ja laskeskeli päässään, miten paljon pöllön elättäminen maksaisi sitten, jos ja kun hän joutuisi sellaisen itselleen hankkimaan kotoa pois muuttaessaan. Pöllökaupasta poistuessaan Anthony ja Atlas törmäsivät ovella Anna Rowntreehen (jonka Anthony nyt pienen selvittelytyön jälkeen tiesi olevan Atlaksen mysteeritanssiaisdeitti ja ex-ihastus!). Tämän kanssa ei montaa sanaa kuitenkaan vaihdettu vaan kaksikko suunnisti kohti Orionin suosittelemaa kahvila Kiljuvaa Kanahaukkaa (vaikka Woodeista kyltin kuvan perusteella nimeksi olisi ennemmin sopinut Kuoleva Kalkkuna). He kuitenkin kaikesta huolimatta rohkaisivat mielensä ja astuivat sisään kahvilaan. Paikka näytti melko normaalilta joskin huomattavasti Kolmea Luudanvartta pienemmältä ja vähemmän täydeltä. Atlas kävi tilaamassa molemmille kermakaljat (koska oli luvannut tarjota sen Anthonylle korvaukseksi kevätsiivouksesta luistamisestaan). Keskustelu kulki melko synkeitä ratoja, kunnes lopulta tuli jälleen kerran puhe Melodysta. Atlas halusi tietää, että mistä sitä oikein tarkalleen voi tietää, onko joku ihastunut vai ei ja Anthony tietysti parhaansa mukaan yritti kertoa. Atlas halusi varmistaa, oliko ymmärtänyt merkit oikein ja luettelikin muutamia seikkoja, joiden Anthony vahvisti luultavasti tarkoittavan ihastusta - huomaamatta ollenkaan, että kyse ei ollutkaan Melodyn tekemisistä ja sanomisista vaan hänen omistaan. Hups! Tämä kävi ilmeiseksi vasta, kun Atlas otti puheeksi sen, mitä merkitsee että joku sniikkaa yöllä viereen nukkumaan, mutta siinä kohtaa lopulta Anthonyllekin kävi selväksi kenestä tässä puhuttiin (vaikka hän hetken ehtikin miettiä, miten ihmeessä Melody on päässyt Luihuisten makuusaliin). Seurauksena oli eräänlainen tomaattiefekti kasvoilla sekä paljon selittelyä, tekosyitä ja änkytystä. Ennen pitkää Atlas nousi ylös ja ilmoitti menevänsä vessaan, minkä Anthony tulkitsi niin, että tämä taisi suuttua melko paljon. Ja sitten peli jäi kesken tällaiseen kamalaan cliffhangeriin!

//21 pistettä -Caine

Pelattu: 02.04.2017
Pelissä mukana: Anthony Underwood & Atlas Ironwood
Peliaika: 2,5 h
Pelin ajankohta: 02.04.2017 (edelleen Tylyaho-sunnuntaina ja edellisestä pelistä jatkuen)
Pelipaikka: Tylyaho
Tiivistelmä: Jatkoa edelliseen Tylyahopeliin. Atlas nousi ylös lähteäkseen vessaan ja Anthony tulkitsee tämän niin, että Atlas suuttui ja häipyy lopullisesti. Niinpä hän pyytää anteeksi, mutta ilmeisesti Atlas ei olekaan ihan kärryillä, sillä tämä istuutuikin takaisin alas, ja keskustelu kääntyi takaisin enemmän kuin epämukaville urille. Ennen pitkää Atlas kuitenkin sai ilmeisesti lopulta tarpeekseen, sillä tämä kysyi Anthonylta, joko tämä oli juonut kermakaljansa. Anthony tulkitsi tämän pyynnöksi häipyä paikalta hyvän sään aikana, kulautti nopeasti loput kermakaljastaan alas kurkustaan ja valmistautui lähtemään - paitsi että Atlas ilmeisesti olikin lähdössä mukaan, hämmentävää kyllä. Niinpä kaksikko poistui Kiljuvasta Kanahaukasta ja Atlas ehdotti, että he menisivät hautausmaalle. Idea ei missään nimessä kuulostanut Anthonysta kovin hyvältä, sillä se kuulosti a) melko synkältä ja pahaenteiseltä ja b) hyvältä paikalta järjestää ikävä väijytys. Niinpä hautausmaata lähestyttäessä hän ehdottikin, että eikö siinä lähellä hautausmaata olisi jo tarpeeksi rauhallista, mihin Atlas totesi, että ei oikeastaan tarkoittanut mennä varsinaisesti hautasmaalle vaan enemmänkin näyttää sen muurilta koululle päin aukeavan hienon maiseman, jota oli kuulemma tavannut aina toisinaan käydä katsomassa. Anthonylla oli edelleen epäluulonsa, mutta hän kuitenkin suostui seuraamaan Atlasta muurille ja molemmat kiipesivät sen päälle (mikä oli hame päällä kyllä lievästi vaikeaa). Atlas oli kuitenkin puhunut täysin totta, sillä maisema muurin päältä koululle päin oli varsin hieno. Kaksikko jäikin katselemaan sitä hiljaisuuden vallitessa, kun kello tuli niin paljon, että pelaajien piti mennä nukkumaan ja niin jäimme taas kauheaan cliffhangeriin. :(

//13 pistettä -Caine

Pelattu: 02.04.2017
Pelissä mukana: Tristan Grimes, Prunella Weaver
Peliaika: 3 h
Pelin ajankohta: Aamiaisaika, 02.04.
Pelipaikka: Suuri sali
Tiivistelmä:Ennen tiivistelmän aloittamista täytyy mainita, että pelilogissa näkyy tosi täsmällisesti ensimmäinen viesti klo 16:00 ja viimeinen viesti klo 19:00 XD Mielestäni oli aika loistava sattuma-ajoitus.

Mutta sunnuntaina aamiaisaikaan Tristan siis oli Rohkelikkopöydän ääressä syömässä yksinään aamiaista, Eliahin lähdettyä käymään kirjastossa. Koska oli postiaika, saliin lensi lauma pöllöjä, joita Tristan vilkuili kateellisena, sillä hänelle itselleen ei tietenkään tullut postia. Pitkään hän ei ehtinyt kateellisuuttaan miettiä pekonia popsien, sillä Prunella saapui korpparipöydästä mukanaan pöllönsä Estra, jonka hän oli luvannut näyttää Trisille kaksikon aiemman keskustelun aikana. Tristan oli onnesta soikeana, että pääsi syöttämään ja jopa silittämään ihkaoikeaa pöllöä, sillä vaikka heidän perheellään pöllöjä onkin, ne ovat tiukasti perheen isän työkäytössä, eikä Tristanilla ole lupaa koskea niihin. Aamu menikin antoisasti pöllöä rapsutellessa ja sille leperrellessä, ja Tristan jopa yritti saada pöllön siirtymään Prunellan käsivarrelta hänen käsivarrelleen, mutta Estraa ei vaikuttanut kiinnostavan pojan kädellä istuminen. Prunellan kehotuksesta Tris päätti, että hän tulisi silittämään Estraa korpparipöydän luokse aina kun se olisi tuomassa postia, ja yrittäisi siten ystävystyä Estran kanssa niin, että se ehkä vielä joskus haluaisi istua hänenkin käsivarrellaan.

Estran syötyä pekonit, leivät ja myslit se kyllästyi pikkuoppilaiden seuraan ja lensi pois, ja kaksikko jäi vielä juttelemaan keskenään. Keskustelu kiersi kevään parhaan pilan (johon liittyi Kalkkuna ja haisunäätä) kautta ajatukseen, että keittiöllä olisi hauskaa pitää juhlat, vaikka kumpikaan ei ole koskaan juhlia järjestänyt (eikä juuri juhlissa edes käynyt). Tris ehdotti, että juhlissa pitäisi pelata totuutta ja tehtävää, ja oli juuri kuvailemassa mahdollista tehtävää johon liittyi erään Kuivaluumun kamppaaminen, kun mainittu koulukuraattori sattui kulkemaan ohi ja kuulemaan koko jutun. Coatesin sanottua pari nuhtelevaa sanaa Prunellalle tyttö komennettiin lähtemään tunnilleen, ja Tris joutui jäämään kuuntelemaan loppusaarnan aiheesta koulukiusaus (opettajia vastaan).

//16 pistettä -Caine