Tylypahka AM

"No hyvä että tyttöystäväsi kestää yhden menetetyn laukun", Nagi totesi ja virnisti vähän helpottuneemmin. Hän ei uskonut epäonnistuvansa, mutta kaikkea voisi sattua. Tytöt olivat yleensä aika tarkkoja vaatteistaan ja laukuistaan. Ei tietenkään voinut yleistää, mutta no... yleensä. Joillekin tuhoutunut laukku merkitsi maailmanloppua, toiset kohauttivat olkiaan ja suuntasivat ostamaan uuden. Nagi ei tajunnut, miksi rikkoutuneesta tavarasta piti nostaa hirveä äläkkä. Tavarat olivat tavaroita, ja ne menisivät kuitenkin rikki joskus.

"Voisi olla ihan hyvä idea tyhjentää se ennen laajentamista", Nagi vastasi Haroldin kysymykseen. "Etten vahingossakaan suurenna sisältöäkin. Olisi aika kamalaa, jos numerologian läksysi paisuisi kohtuuttomiin mittoihin! Ajattele, miten voisit viedä professori Cheshirelle valtavan pergamenttirullan täynnä laajennettua numerologiaa. Jotenkin minusta tuntuu kyllä siltä, että professori Cheshire saattaisi olla siitä jopa innoissaan."
Nagi virnisti vähän. Professori Cheshire voisi tosiaan olla jopa otettu laajennetusta läksystä. Professorin usko ihmisiin ja loppumaton optimismi olivat ihailtavia ominaisuuksia, vaikka suuri osa koulusta pitikin naista enemmän tai vähemmän höynähtäneenä.

Sen kummemmin kyselemättä Nagi kumosi kirjavan neulelaukun sisällön matolle. Hän ei ollut kysynyt Haroldilta, saiko niin tehdä, koska Harold oli juuri pyytänyt häntä laajentamaan tekstiilikassinsa. Tai siis Marian tekstiilikassin. Hetkinen. Ei kai Haroldilla ollut mitään suuria salaisuuksia tyttöystävältään lainatussa laukussa... tai siis.... ainahan laukusta voisi tipahdella.... ööö... erinäisiä naisten hygieniatuotteita. Se olisi jo vähän noloa. Nagi toivoi, että Maria oli tajunnut tyhjentää henkilökohtaiset tavaransa ennen laukun luovuttamista Haroldille. Hän vilkaisi Haroldiin.
"Oletko varma, ettei täällä ole mitään, mitä Maria ei haluaisi minun näkevän...?"

Harold virnisti Nagin maalaamalle mielikuvalle, jossa numerologian läksy olisi kissan kokoinen.
”Haha. Eikä ainakaan pitäisi tulla sanomista enää käsialasta! Vaikkei professori Cheshire ole ollut se, joka on käsialaani moittinut”, hän jatkoi kaverin tarinaa. Sitä paitsi professori olisi varmaan vallan ihastunut Harold hankkimasta suuresta pergamenttirullasta. Eihän sitä nyt jokapäivä näkisi oppilaita, jotka omistautuisivat koulutyöhön niin suurella innolla ja antaumuksella, että omistaisivatkin suuria pergamentteja, joille tehdä läksynsä. Ainakin siihen mahtuisi enemmän tekstiä, mutta jos käsialakin laajenisi... Se olisi ehkä hieman liian läpinäkyvä kikka.

Takkutukka seurasi miten Nagi kaatoi laukun roinat lattialle. Näin olikin ehkä parempi, sillä siten aivan varmasti kaikki tuli pois sieltä kuin jos olisi vain yksitellen ottanut juttuja pois sieltä. Harold tunnisti suurimmaksi osakseen omia asioitaan, mm. joitain vanhoja muistiinpanolappusia, joitain pieniä roskia, vanhan sulkakynän pätkän, pari oppikirjaa ja muuta sellaista roinaa mitä nyt vain Haroldin laukussa sattui olemaan.

Kaverin kysymys kuitenkin yllätti Haroldin täysin. Jotain mitä Maria ei halunnut Nagin näkevän? Haroldin automaattinen vastaus oli hetken hämmentyneisyyden jälkeen edelleenkin 'olen', ja tämän hän sanoikin heti ääneen.
Mistä Nagi oli tuollaista edes saanut päähänsä? Haroldilla lainassa oleva laukku ei ehkä ollut se turvallisin salaisuuksien aarrekätkö etenkin Nagin kohdistuvien asioiden osalta, kun Nagi kerran oli samassa huispausjoukkueessa kuin Harold sekä he jakoivat joidenkin muiden kanssa saman makuusalin. Jos siis halusi salata jotain Nagilta, Haroldin laukku ei ollut se paras vaihtoehto.

Takkutukka katseli hieman mietteliäästi pientä matolle nousevaa tavarakukkulaa, kunnes ehkä ymmärsi Nagin kysymyksen perimmäisen tarkoituksen. Odottiko toinen saavansa jotain Haroldilta tai Marialta? Ehkä se oli vain jokin epämääräinen vihjaus, että 'haluan saada jotain joululahjaksi'. Harold kyllä torjui tämän idean heti, kun se oli tullut hänen mieleensä. Kaveri oli varmaan vain halunnut olla huomaavainen.
”Näyttääkö siellä olevan jotain epäilyttävän salaista ja epämääräistä?” hän vielä kysyi leikkimielisesti Nagilta ennen kuin asteli polvien varassa itsekin lähemmäs.

Nagi katseli eteensä levinnyttä tavarakasaa. Hän ei oikein tiennyt, saiko sitä katsella niin uteliaasti, mutta tottahan häntä vähän kiinnosti. Edelleen Nagi kuitenkin pelkäsi Marian jättäneen laukkuun jotain henkilökohtaista omaisuuttaan, jota hänen ei olisi kuulunut nähdä. Mutta silmäillessään tavaroita Nagi ei löytänyt mitään muuta kuin roskaa, kirjoja ja muuta tavanomaista laukuntäytettä.
"Näyttää aika tavalliselta laukun sisällöltä", Nagi vastasi hivenen virnistäen Haroldille. "Ei mitään suuria salaisuuksia siis!"

Vähän vakavoituen Nagi käänsi katseensa tavaroista takaisin laukkuun ja käänteli sitä käsissään. Laajennusloitsun ei pitäisi olla mikään ongelma. Vaikka Nagi oli varoittanutkin Haroldia siitä, että jokin voisi mennä pieleen, hän ei uskonut siihen itse. Tottahan hän laajennusloitsun osasi. Vaikka hän oli joutunut uusimaan yhden vuosiluokan, hän oli vähän keskiarvoa parempi loitsuissa ja muodonmuutoksissa. Viidennen luokan kertaaminen oli oikeastaan johtunut vain siitä, ettei hän ollut äitinsä sairastuttua ehtinyt opiskella juuri lainkaan.
"Kuinka isoksi haluat laajentaa tämän?" Nagi kysyi ja vilkaisi Haroldia kysyvästi. "Tai siis, kuinka suuria salaisuuksia sinne pitäisi laajentamisen jälkeen mahtua?"

Samalla Nagin mieleen juolahti toinenkin asia.
"Ai joo, ja tavaroiden paino ei muuten muutu kevyemmäksi, vaikka laitat ne laajennettuun laukkuun. Vaikka laukku olisikin iso ja saisit sinne mahtumaan paljon, se painaa hitosti jos laitat liikaa tavaraa sisään", Nagi huomautti hivenen virnistäen. Hän oli aika varma, että Harold tiesi asian jo entuudestaan, mutta ei tehnyt pahaa muistuttaakaan.

//Roolipelipisteet on palkittu tähän saakka. -Caine

Haroldilla olisi ollut jo eräs tosi fiksu ja ennen kaikkea hauska vastaus heti mielessä laukun tarvitsemasta laajuudesta, mutta sitten Nagi muistutti laukun painosta. Laajentunutkin laukku osaisi painaa ihan sairaasti, jos sinne laittaisi paljon tavaraa tai jotain suurempaa esimerkiksi ihmisen tai etenkin kaverin, vaikkapa Nagin. Takkutukka jätti vitsailun laukun laajentamisesta sen kokoiseksi, että kaveri mahtuisi sinne, sillä sen voisi katsoa olevan aika loukkaava. Eihän Harold nyt sentään halunnut suututtaa kavereitaan, eritoten hyviä sellaisia.
”Noo, sinä varmaan tiedät minkä kokoiseksi se kannattaisi laajentaa”, hän päätyi sanomaan, sillä Nagi toivottavasti tiesi kuinka isoiksi asioita kannattaisi laajentaa, jos tämä nyt kerran tiesi miten laajennusloitsu toimii. Kaiken lisäksi kaverin pitäisi tietää kuinka laajoiksi osaisi parhaiten laajentaa asioita. Olisi vähän sääli, jos loitsu ei oikeasti toimisi kovin hyvin, kun Harold oli toivonut liian suurta laajennusta.

”Hei ei kuitenkaan sen suuruiseksi, että pitäisi käyttää tulejo -loitsua, jos haluan saada jotain sen syvyyksistä”, korpinkynsi vielä lisäsi jonkin ajan kuluttua seuratessaan Nagin toimintaa.
”Olisi aika tyhmää, jos taikasauvakin menisi hukkaan - jos sitä joskus pitäisi laukussa”, Harold lisäsi vielä liioitellun fiksusti, minkä jälkeen virnisti leveästi. Totta se olikin, jos laukku olisi liian suuri se olisi vähän... epämiellyttävää.

”Jatka vain.” Harold nojautui kätensä varaan hieman taaksepäin niin, että näköpiiriin kuuluivat Nagi ja neulelaukku.

Nagi kohotti vähän kulmiaan, kun Harold totesi, että Nagi kyllä tietäisi, minkä kokoiseksi laukku pitäisi laajentaa. Ei Nagi tiennyt, millaisia sotanorsuja sinne pitäisi ahtaa, mutta... ehkä hän voisi keksiä jotain. Laukun koon saisi kuitenkin muutettua moneen kertaan myöhemmin.
"Voin laajentaa tämän sellaiseksi, että se on tarpeeksi leveä luudan säilyttämiseen", Nagi sanoi harkittuaan hetken. Olisi kätevää, jos luuta mahtuisi laukkuun, kun se ei ollut kovin painavakaan. "Varmaan jätän vähän väljääkin, mutta mitä mieltä olet?"

Kun Harold mainitsi, että taikasauvan voisi hukata laukkuun, Nagin kasvoille levisi virne. Kuulosti aika todennäköiseltä ongelmalta!
"Sitten sinun on varmaan parempi olla laittamatta taikasauvaa laukkuun, että saat sieltä muut tavarat."
Nagi arvioi vielä kerran laukun ulkonäköä ja kertasi sitten mielessään laajennusloitsun. Vaikutti helpolta. Nagi lausui loitsun, ja taikasauvasta välähti sinertävä valo.

Laukku näytti ulkoisesti niin muuttumattomalta, että Nagi alkoi epäillä, olikohan hän sittenkään onnistunut. Poika laski taikasauvansa lattialle ja kurotti kätensä laukkuun.
Hän ei yltänyt pohjaan.
"Hah, onnistuin!" Nagi totesi virnistäen. "Siitä taisi tosin tulla ihan vähän jopa isompi kuin aioin, mutta.... haittaako tuo. Voin pienentää sitä, jos haluat."

”Kuulostaa järkevältä”, Harold kommentoi Nagin esittämää ehdotusta väljyyden säilyttämisestä. Olisi tavallaan aika ikävää, jos luudan lisäksi laukkuun ei mahtuisi mitään muuta ja sitä paitsi kuka tiesi miten tulevat uudet luutamallit eroaisivat nykyisistä muodoiltaan.

Takkutukka irvisti hieman kaverin ehdotukselle, ettei taikasauvaa sitten saisi kuljettaa laukussa. Missä sitä sitten pitäisi pitää, kun takkujen välissä sen kuljetus oli myös vähän kyseenalaista tai Harold ei ainakaan loitsujen tunneille mentäessä kehdannut taikasauvaa ottaa sieltä enää esille. Harold katseli Nagin valmisteluja ja vielä tarkemmin loitsimista. Sanojen ohella hän yritti muistaa niin heilautuksen kuin kaverin aiemmat teot niin hyvin kuin mahdollista. Parasta olisi, jos Harold pääsisi heti itsekin kokeilemaan loitsua ja muutenkin oli jotenkin todella outoa nähdä hyvä kaveri loitsimassa samalla, kun ei itse ole loitsimassa mitään.

Takkutukka kurottautui taputtamaan tupakaverinsa olkapäälle, kun tämä kertoi onnistuneensa, ja todellakin tämän käsivarsi upposi laukkuun.
”Ei se haittaa yhtään. Kiitos”, Harold totesi virnistäen ja suoristi selkänsä.
”Mitä minä sitten pääsen tekemään sinun puolesta?” poika kysyi väläyttäen leveän hymyn Nagille. Takkutukka odotti tietenkin jotain todella hienoa loitsua, sillä loitsuthan olivat hänen erikoisalaansa tai sellaiseksi hän oli ne jo mieltänyt, mutta jos Nagi ehdottaisi jotain muuta vastapalvelukseksi, se kävisi myös.

"Hyvä. Ja jos laukku on liian iso, niin sitä voi tosiaan pienentää koska vain", Nagi vastasi. Hän ojensi virkatun kassin takaisin Haroldille ja hymyili. "Haluat varmaan tunkea nuo tavarat takaisin laukkuusi."

Kun Harold kiitti laajennusloitsusta, Nagi nyökkäsi edelleen hymyillen. Eihän se ollut ollut mitään. Hän oli saanut hyvän tilaisuuden virkistää muistiaan laajennusloitsun tekemisessä, ja Harold oli antanut hänen ottaa riskin siitä, ettei loitsu olisi välttämättä onnistunutkaan. Ei ihan jokainen kaveri antanut sellaista lupaa pelleillä tyttöystävänsä laukulla. Tai no.... eihän Nagi ollut pelleillyt, mutta... jokin olisi silti saattanut mennä pieleen! Hän oli iloinen, kun pystyi olemaan hyödyksi ja samalla pystyi harjoittelemaan omia taitojaan. Laajennusloitsu kaverille kävi melkein opiskelusta.

Seuraavaksi Harold tarjoutui tekemään vastapalveluksen laajennettua laukkua vastaan. Nagi vilkaisi kaveriinsa yllättyneenä ja huiskautti vähättelevästi kättään. Hän ei tarvinnut vastapalveluksia sellaisesta pikkujutusta.
"Et mitään", Nagi totesi, "palvelukseni ovat ihan ilmaisia. En tarvitse mitään siitä, että puolessa minuutissa laajennan yhden laukun. Sain vähän harjoitustakin samalla, joten se on jo ihan hyvä hyöty."

Lopuksi Nagi kurottautui rullaamaan pergamenttinsa ja sulkakynänsä pois matolta ja siirsi ne sohvapöydälle. Hän kääntyi uudelleen Haroldin puoleen.
"Haluatko lähteä syömään? Päivällisaika on varmaan alkanut jo, ja minulla on kiljuva nälkä noiden taikaliemiläksyjen jäljiltä. Toivottavasti siellä ei ole mitään kamalia keitoksia."

Nagin huomauttaessa, että Harold varmaan halusi tavaransa takaisin laukkuun, Harold nyökki. Hän oli jo vähällä unohtaa oman matolle kohonneensa tavarakasan, mutta nyt kun se oli taas tullut puheeksi, oli varmaan järkevää siivota se takaisin laukkuun - laajennettuun laukkuun. Takkutukka pälyili hetken ajan ympärille etsien sauvaansa, ja löysi sen lopulta tavarakasan viereltä.
”Pakkuu”, Harold loitsi ihan vain katsoakseen, että toimiko se myös neulekassiin ja tavarakasaansa eikä vain kunnon arkkuihin ja matkalaukkuihin. Olihan hänen laukkunsa nyt myös laajennettu.

Saatuaan omat tavaransa laukkuun Harold kiitti kaveriaan ja kyseli vastapalveluksesta, mutta Nagi ei sellaista vaatinut. Laajentaminen kun oli niin nopeasti tehty ja kaveri oli saanut siitä harjoitusta. Harold oli hieman pettynyt tästä eikä edes pyrkinyt salaaman sitä kaveriltaan. Jonkun hienon jutun loitsiminen olisi varmasti ollut aika hauskaa!
”Höh, olisin myös voinut loitsia jotain”, Harold totesi vielä, mutta päätti jättää asian sikseen. Voisihan hän myöhemmin tänään vielä loitsia niin paljon kuin huvitti, ja ehkä Nagi antaisi periksi ja ehdottaisi jotain siistiä loitsua kokeiltavaksi.

”Mennään vain”, Harold tarttui Nagin ehdotukseen ja pujotti heti tämän jälkeen laukkunsa olan yli napaten sitten maasta vielä taikasauvansa käteen.
”Ja jos siellä on joitain kamalia keitoksia voin yrittää muodonmuutosten avulla saada ne näyttämään hieman paremmilta”, hän vielä tarjoutui puoliksi leikillään.

”Ne kyllä voivat näyttää sitten vielä enemmän taikajuomien litkuilta”, Harold lisäsi virnistäen leveästi saavuttuaan oleskeluhuoneen uloskäynnin luokse.

((Kiitos peliseurasta ja tästä monipuolisesta pelistä! :D ))

"Voit loitsia jotain toiste", Nagi totesi ja naurahti vähän Haroldin pettymykselle. Nagi oli vielä autuaan tietämätän Haroldin palveluksista ja vastapalveluksista, joten hän oletti, että Harold halusi vain päästä esittelemään kykyjään. Kukapa ei. Loitsiminen oli hauskaa silloin, kun osasi jotain, mitä muut eivät.

Nagi lähti ovelle Haroldin kanssa ja hänen kasvoilleen levisi virne, kun Harold tarjoutui loitsimaan ruuat muodonmuutoksilla herkullisemman näköisiksi.
"En usko, että se vaikuttaa makuun." Nagi naurahti. "Ja sitä paitsi jos saat näyttämään koulun keitokset äkämienparannusjuomalta tai joltain muulta karsealta taikaliemeltä, voi olla että minulta menee ruokahalu!"

Nagi astui tuvan sisäänkäynnistä ulos käytävään yhä virnistellen. Koulun ruuan muuttaminen toiseen muotoon oli kieltämättä houkutteleva ajatus. Ehkä Korpinkynnen huispausottelujen alla kaiken ruuan voisi aina värjätä muodonmuutoksilla siniseksi. Se olisi aika siistiä, mutta rehtori Chino ei välttämättä suostuisi, vaikka rehtori olikin Korpinkynnen tuvanjohtaja.

((Kiitokset mainiosta pelistä minunkin puolestani! :D))