Tylypahka AM

Valitettavasti uusia sulosointuja ei kajahtanut ilmoille, joten Lazlo joutui kävelemään kokonaan muistikuvan ja mieltymystensä mukaisesti. Jalatkin varmaan reagoisivat sitten, kun osuisivat seinään. Ihme kyllä, ettei se ollut vielä tullut vastaan.

Yhtäkkiä ja ihan yllättäen poika tunsi jonkun nykäisyn ja kannetun pyyhkeen paino oli lähtenyt. Samalla räpäyksellä kuitenkin Fox ilmoitti kovaan ääneen (ehkä vähän liiankin läheltä), että silmien pitäisi pysyä kiinni. Lazlo painoi auki räpsähtäneet silmäluomensa kiinni ja yritti toipua äänestä. Ei toisten.. lähes korvien juuressa kuulu huutaa. Ainakaan, jos oli aiemmin ollut koko ajan ihan hiirenhiljaa!

Kulmat koholla Lazlo jäi venailemaan omaa pyyhettään mututuntumalla parantamalla jotain uutta sanomaa, joka antaisi luvan avata silmät. Hitaasti rohkelikkopoika kääntyi vähän ympäri, jotta saisi hengähtää edes kerran rauhassa. Rauhaahan hän oli tullut tänne hakemaan.

”No niin, kiitos”, neiti Fox kuitenkin muisti kiittää ja se taisi nyt olla se merkki, että silmät saa avata. Lazlo hymähti ja kääntyikin täten varovaisesti takaisin tytön puoleen. Kyllä, tällä oli pyyhe ympärillä.
Vähän olkiaan kohauttaen poika totesi vaan: ”Ei mitään. Ei kukaan varmaan halua jäätyä.”

Tytön ajatukset vaan olivat jo ennättäneet pitemmälle. Ainakaan kylmyys ei ollut vaikuttanut siihen tai sitten tämä halusi vain vaikuttaa siltä, että ei tässä ollut mitään. Öö, joo, ei ehkä kannattanut mennä samaa matkaa… tai no, Foxia huoletti varmaan vain se oma maine ja noh niin.

”Öö, joo, vaikka. Haluatko mennä en—”, Lazlo aloitti ystävällisesti, kunnes tuli toiseen aatokseen tytön hiuksia katsellessa, ”hei, aiotko kuivata hiukset vielä tai onko jotain öö erikoisempaa rituaalia sinulla Fox, niin voin kyllä lähteä ensimmäisenä.”

Lazlo itsehän ei edes ollut ehtinyt aloittaa kunnon kylpyhetkensä, joten siinä mielessä ei ollut mitään erikoisempaa tehtävää. Siis muuta kuin itsensä kuivaaminen ja vaatteiden päälle pukeminen.

Vastalause oli jo muodostumassa, mutta onneksi Lazlo tajusi muuttaa ehdotustaan.

"Joo", Lyn vastasi erittäin pisteliäällä äänensävyllä. "On minulla erikoisempia rituaaleja. Kuten vaatteiden päälle pukeminen." Hän tuhahti. Hän ei todellakaan aikonut hiippailla käytävällä pyyhe päällä, vaan aikoi varmistaa, että Lazlo häipyisi ensin hyvissä ajoin ja antaisi Lynin valmistautua lähtöön kuivaamalla hiuksensa, laittamalla viittä eri voidetta sekä lopuksi pukeutumalla. Lazlo sen sijaan saisi vaatettaa itsensä missä poikien vessassa ikinä huvitti, tai kulkea takaisin torniin pyyhe päällä - se ei ollut olennaista.

"Noh, lähde sinä ensiksi. Minä seuraan perässä sitten... vaikka vartin päästä. Ja kukaan ei saa tietää tästä!" Lyn vielä vannotti.

Lazlo puisti hieman päätään ennen kuin avasi suunsa: ”Hei, kyllä minäkin aion pukeutua kunnolla ensin!”

Asiahan oli ihan ilmiselvä. Ei häntä noin vain tyrkättäisi ulos ja heitettäisiin vaatteet perään kuin missäkin tietokonepelin prologissa. Ei missään nimessä. Lazlo kävelisi ihan rauhallisesti ulos omat vaatteet päällä. Mieluusti myös oikealla tavalla päälle puettuina.

Fox kuitenkin halusi, että Lazlo lähtisi ensimmäisenä. Okei, tytöllä sattuikin nyt olemaan pidemmät hiukset ja ehkä vähän enemmän puettavaa. Lazlo nyökkäsi ja oli jo lähtemässä takaisin portaita kohti, kun Fox mainitsi sen vaihtoajan.
”Siis vartti ei riitä”, pyyhepoika totesi kääntyessään ympäri ja oli jo lähes levittelemässä käsiään. Mutta ei, ei pyyhkeen ollessa etenkin, jos sitä pitelee käsillään kiinni.

”Ööö mihinkään.”
Okei, riitti se ehkä just siihen, että saa itsensä kuivaksi ja hiukset puolittain. Mukaan pitää vaan laskea myös se vaatteiden päälle pukeminen, kenkien solminta ja ennen kaikkea tämä kävely uima-altaan toiseen päähään, rappuset ylös ja sitten sinne omien vaatteiden luo.

”Puoli tuntia, okei”, Lazlo vastasi varmanoloisena ja hymyili hieman, ”tai vähintäänkin 25 minuuttia.”

Lyn huokaisi niin teatraalisesti ja pitkään, että Lazlolta ei varmasti voinut mennä ohi. Totta kai poika oli joku saakelin nössö, joka ei uskaltanut mennä vessaan vaihtamaan vaatteitaan. Niiiiiin turhauttavaa.

"Selvä on sitten", Lyn kivahti. "Saat pukea täällä. Mutta sinä lähdet ensin."

Vai ei vartti riitä? No, totta puhuen ei kyllä varmaan riittäisikään. Kyllä Lyn yleensä sen verran käytti pelkästään siihen, että levitti rasvoja. Yksi jaloille, yksi vartalolle, kaksi kasvoille ja yksi vielä uudestaan niihin paikkoihin, joissa oli eniten vaaraa tulla iho-ongelmia. Piti mitoittaa tarkasti ja -

"Hyvä on", Lyn sanoi rasittuneena. "Puoli tuntia käy. Mutta pidä kiirettä sen lähtösi kanssa."


---
Ja - dyndyndyyyy - peli päättyy tähän!

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka ja valmis peli lukotettu. -Caine