Tylypahka AM

Ace nyökkäsi ymmärtävästi kuunnellessaan Sebastiania. Poika ei ilmeisesti ollutkaan täysin britti - olisihan se pitänyt kyllä aksentistakin jo huomata, mutta eihän sitä koskaan tiennyt. Vatsalihasten treenaaminen kuulosti myös hyvältä ajatukselta, ainakin teoriassa. Käytännössä se olisi varmaankin vähemmän mukavaa, mutta saisihan siitä kuitenkin palkinnoksi hyvännäköisen vatsan... asiaa oli syytä harkita.

"Kuulostaa hyvältä!" Ace vastasi hymyillen iloisesti Sebastianin ehdottaessa lenkkeilyä yhdessä. "Eiköhän harjoitusten jälkeen ole aikaa juoksulenkille!" Sebastian vaikutti oikein mukavalta, ja lenkkiseura oli muutenkin erittäin toivottua. Sitä paitsi olisi mukava jutella jonkun kanssa, joka oli kohtalontoveri toiseen maahan muuttamisen suhteen, vaikkakin Sebastianin tapauksessa asiasta olikin jo ilmeisesti pari vuotta. Hän silti varmaankin ymmärtäisi, kuinka outoa oli, kun kaikki pienetkin asiat olivat niin erilaisia uudessa maassa. Ja ehkäpä hän saisi jopa juoksemisen lomassa muutettua pojan mielen teatterikerhon suhteen...

Niin, totta, teatterikerho. Ace muisti yhtäkkiä syyn, jonka takia oli ulos ylipäätään lähtenyt. Hänen sylissään oli yhä kasa teatterikerhon esitteitä, joista hän oli tähän mennessä saanut jaettua vain yhden.
"Ai niin, minun piti jakaa näitä esitteitä", hän sanoi, hypistellen kädessään olevaa esitepinkkaa. "Ehkä pitäisi palata hommiin. Mutta sitä ennen, milloin aloitetaan juoksulenkit? Olisin valmis vaikka jo tänään lähtemään, jos haluat! Kunhan vaan sovitaan kellonaika ja tapaamispaikka."

Puuskupuh vaikutti innostuneelta lenkkeilystä. Sebastian nyökkäsi.
"Hyvä jos sinulta löytyy aikaa!" Sebastian sanoi. Häntä tosin hiukan epäilytti edelleen Acen ehtiminen lenkkeilyyn ja teatterihommiin, mutta kai poikaa oli pakko uskoa. Sebastian ei tosin montaa kertaa myöhästelijää odottelisi, joten Acen oli parasta olla paikalla aina ajoissa.

"Palaa ihmeessä. Jos saisit muita houkuteltua kerhoon mukaan!" Sebastian sanoi Acelle hymyillen. Poika oli myös aloittamassa juoksua - vaikka heti!
"Kun olet valmis, hae minut tästä. Aion viettää tässä koko illan." Sebastian sanoi päättäväisesti, heitti paitansa pois ja kävi istumaan nurmikolle. Ehkä lenkillä he voisivat sopia tarkemmin tulevista lenkkeilyistä. Se olisi Sebastianista ihan mukavaa.

Onneksi Sebastian oli yhtä valmis aloittamaan lenkkeilyt kuin Ace. Puuskupuhin pitäisi nyt vain saada esitteensä jaettua sitä ennen. Ja onneksi Sebastianilla näytti olevan tekemistä odotellessa, auringonotto vaikutti tosiaankin hyvältä idealta. Sebastianin ottaessa paitansa pois Ace ei voinut olla panematta merkille, että rohkelikolla todella oli varsin hyvät vatsalihakset. Mutta niin, ne esitteet.

"Okei! Nähdään sitten vähän myöhemmin!" Ace sanoi pirteästi, ja heilautti kättään hyvästiksi ennen kuin kääntyi kohti linnan pääovia. Vaikka hänen ensimmäinen värväysyrityksensä esitteiden kanssa ei ollut tuottanut aiottua tulosta, eikä kerhon jäsenmäärä ollut vielä noussut, ainakin hän oli saanut uuden lenkkikaverin - ja oikein mukavan oloisen lenkkikaverin jopa. Ace oli siis erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Ja jäljellejääneet esitteet hän aikoi käyttää kaikki hyödyksi - ihan varmasti hän saisi ainakin muutaman oppilaan innostumaan kerhosta, ja hetkessä heitä olisi tarpeeksi pitämään kunnon näytelmiä! Siitä ei ollut epäilystäkään. Poika käveli kohti linnaa positiivisten ajatusten täyttäessä hänen päänsä, ja suuntasi etsimään seuraavaa värväyksen uhria.


((jaaa tämä taisi sitten tältä erää olla tässä :D Kiitos Sebulle seurasta! <3 ))