Tylypahka AM

Jos Lyniä vastapäätä olisi ollut peili, hän olisi varmaan pyörtynyt nähdessään, kuinka valtaviksi hänen silmänsä laajentuivat parantajan ehdottaessa esitteiden läpikäymistä yhdessä. Ei, ei, ei, ei, ei EI EIEIEIEIEI, ja siis, "tuota jos ei käytäisi", Lyn sanoi heiveröisellä äänellä, "siis niitä niin kuin läpi", hän jatkoi ja mietti, että lause ei tainnut vieläkään olla ihan kokonainen. Hän rykäisi. "Siis yhdessä."

Lyn ei tiennyt, menikö viesti perille asti, mutta ainakin esitteet unohdettiin hetkeksi, kun mies nosti pöydälle jotakin violettia. Pitiköhän niitä syödä?

Lyn olisi voinut huokaista helpotuksesta kuullessaan selityksen violeteille jutuille. Nyt hän vihdoin voisi päästä pois! Mitä väliä sillä olisi, että hänellä olisi jästikeinoja, kunhan hän vain voisi poistua täältä.

"Kyllä minulla on itse asiassa aika paljonkin kosketusta jästimaailmaan", Lyn sanoi. "Tai siis, vanhempani kyllä ovat taikovia, mutta olemme asuneet monesti ihan jästikaupungeissa, ja itse asiassa nytkin, ja minulla on ollut jopa pari jästiä aupairina. Niin, ja kavereina myös! Olen siis ihan tietoinen kaikista jästijutuista, ja myös nuo poretabletit ovat tuttuja. Maku on joskus toki vähän ällöttävä, mutta olen aina juonut koko lasin loppuun, kun minulle on tarjottu niissä vitamiineja." Lyn väläytti vielä huojentuneen hymyn.

Jason seisoi ääneti paikallaan, ainoa miehestä lähtevä liike oli muutama hämmästynyt silmänräpäytys, samalla kun hän pyrki prosessoimaan kuulemaansa. Parantajan edessä oleva tyttö näytti nyt ensimmäistä kertaa vapautuneelta, kuin rintakehää puristava pirunnuora olisi pakotettu päästämään irti viheliäisen otteensa. Valitettavasti tytön kokema helpotus vaikutti olevan ennenaikaista..

"Po-.. Poretabletti?" Jason kuuli äänensä änkyttävän, kun Carolynnen mielikuva vihdoin valkeni parantajalle. Mies tunsi huvituksen aaltojen vyöryvän ylitseen, hytkyttäen Jasonin hartioita äänettömän naurun tahtiin. Muutaman tukahdetun naurunpurskauksen jälkeen mies veti henkeä ja käänsi jäänsiniset silmänsä takaisin Carolynneen, huvituksen pilke edelleenkin näkyvissä silmännurkissa naururyppyinä.

"Tuota, tarkalleen ottaen.. Nämä eivät ole niitä.. Porejuttuja." Jason sanoi Carolynnelle, hymyillen hieman pahoittelevaan sävyyn, sillä seuraavasta keskustelusta tulisi varmasti tytölle kiusallinen, suoranainen paluu kiusallisuuden juurille.
"Nämä ovat kondomeita. Ne ovat tehty kumista. Ne rullataan.. Öh.. Aktin aikana miehen.. Tai siis pojan.. Poikamiehen, eikun siis.. No kumppanin, öh..", Jason tunsi takeltelun taas vaivaavan sanoissaan, joten mies päätyi turvautumaan universaaliin selventävään eleeseen, tuoden oikean etusormensa lantionsa viereen ja nosti ensin alaspäin osoittavan sormensa hiljalleen kohoten kohti kattoa, toivoen Carolynnen miespuolisten anatomiakäsityksen olevan siinä kunnossa, että Carolynne ymmärtäisi eleen merkityksen.
"Niin siis, sen päälle, tiedäthän. Estämään raskaus. Ja taudit!", Jason kiirehti sanomaan. Tauteja ei sopisi unohtaa.

Lyn levitti kätensä eteen pöydälleen nyt oikein tyytyväisenä tilanteeseen. Kaikki oli nyt ihan selvää, hän joisi vain näitä hassun näköisiä poretabletteja ja kaikki hoituisi sillä.

Ja sitten parantaja näytti ihan oudolta ja vaivaantuneelta ja vaikealta ja sanoi, etteivät ne olleetkaan poretabletteja.

Niin kuin että mitäs hittoa?

Lyn nielaisi ja veti kädet pöydältä takaisin syliinsä. Hän tunsi, kuinka kämmenet alkoivat hiota, ja hän hieroi niitä kaapuunsa. Puhuiko tuo parantaja siis pippelistä? Hyi kamala... Ei Lyn sellaista luentoa odottanut. Siis rullataan pippelin päälle? Lyn nieleskeli pariin otteeseen ja yritti epätoivoisesti palauttaa edes hitusen sitä rentoa tunnetta, mutta ei kyennyt. Hän istui jokainen lihas jännittyneenä ja pyyhki vielä vähän kämmentensä hikeä kaapuun.

"Öh", hän lopulta sanoi. Että tuollainen juttu pitäisi rullata ja sitten ei tulisi raskaaksi. Mahtavaa. Lyn ei kyllä ainakaan koskisi mihinkään sen tehdäkseen. Hän rykäisi. Varmasti nopein tapa päästä pois täältä olisi sanoa, että homma hallussa. Lyn rykäisi uudestaan. "Joo, tosi simppeliltä kuulostaa. Ei tarvitse edes juoda mitään!" hän lisäsi ja naurahti kimeästi. "Siitä vain sitten rullataan", Lyn sanoi rempseää sävyä tavoitellen ja hymyili vähän. Hän otti pöydältä yhden kondomipaketin ja rullaili sitä käsiensä välissä. Se ei onnistunut kovin hyvin, mutta siitä huolimatta Lyn nyökkäsi parantajalle. "Hyvä, homma hallussa."

//ANTEEKSI Carolynne, pelitauko "vähän" venahti.//

Jason tunsi katseensa seuraavan Carolynnen käsiä, sitä kuinka ne rullailivat kondomia kääreiden päällä edestakaisin, uudestaan.. No, ainakin Jasonin epämääräinen puoliksi viitottu viesti siitä, minne kuminen ehkäisyväline oikein rullaillaan, oli mennyt perille. Tämä päätellen siitä, että Carolynnen kehonkieli oli, jos mahdollista, entistäkin vaivaantuneempi. Parantaja ei kuitenkaan edelleenkään ollut täysin vakuuttunut siitä, ymmärsikö Carolynne varmasti sitä, että kondomi tulisi ottaa uloskin paketistaan. Mies veti keuhkonsa täyteen ilmaa, päästi ilman hitaasti ulos ja kurottautui nappaamaan kondomikäärön tytön käsistä. Tilanteesta olisi tulossa pian vieläkin kiusallisempi.

"Tuota, tämä tässä.. Avataan. Varovasti. Ilman kynsiä, ettei sisältö vahingoitu", Jasonin jäänsinisten silmien katse vaelteli rohkelikkotytön käsiin, olihan nykynuorisolla jos jonkinnäköisiä naurettavia tekokynsiviritelmiä.
"Sitten otat kumin varovasti ulos.. Tule jo banaani", Jason kutsui sauvan heilahduksen säestämänä laukustaan eväsbanaanin jolle ei todellakaan ollut kuvitellut tällaista käyttöä , "Katsot tarkasti rullaussuunnan, jonka jälkeen rullaat kumin tähän päälle. Näetkö?" Jason kohotti kättään eteenpäin, kohti oppilasta, jotta tämä näkisi lopputuloksen, oikeastaan melko kauniin sileän kumipintaisen banaanin.

"Kun olette.. Öh.. Valmiita, laitatte roskat roskiin." Parantaja veti napsahduksen säestämänä kumipäällisen pois banaanin päälle, heittäen roskat suurieleisesti roskiin. Tämän jälkeen hän otti pöydältä toisen kondomipaketin, ja työnsi sen ja banaanin Lynin eteen pöytää pitkin.
"Nyt sinä teet perässä. Kun olen nähnyt onnistuneen lopputuloksen, voit ottaa muutaman kumin mukaasi ja lähteä", mies sanoi, laittaen kätensä puuskaan rintansa päälle odottavaisena. Varsinainen iltapäivä

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine

((Ei hätiä mitiä, et ole ainoa :DD))

Kun parantaja hipaisi Lynin kättä, Lyn hätkähti epämukavasti. Tämä oli menossa liian fyysiseksi. Eihän tämä voinut olla tottakaan. Aikoiko parantaja näyttää ihan kädestä pitäen, miten koko homma toimi? Hyi, hyi, hyi, hyi... Eikös sillä ollut joku lapsikin? Lyn alkoi hikoilla toden teolla.

Näköjään parantaja kuitenkin piti vielä vaatteet päällä, joten Lyn pakotti itsensä katsomaan. Banaani oli ainakin aivan hervottoman kokoinen. Ja paketti piti avata. Ihan loogista, kun se liittyi jotenkin jästijuttuihin. Mutta banaani. Suuri. Suurensuurensuuri. Mutta onneksi se oli vain banaani. Lyn alkoi rentoutua hieman, kun hän katseli tasaista rullausta. Ei tämä ehkä ollutkaan niin kamalaa - kun siis kyseessä oli vain banaani ja kun ajatteli banaania vain banaania eikä minkään vertauskuvana.

Lyn otti huojentuneena vastaan kondomipaketin mutta mulkaisi jo hätääntyneempänä banaania. Vai että piti hänen tehdä perässä?! Sitten hän kuuli sanan "lähteä", ja innostui jälleen. Vihdoin tässä tapaamisessa oli jotain konkreettisuutta. Hän selviäisi pelkällä banaanilla ja pienellä rullailulla.

Hänen olemuksensa muuttui saman tien, kun pienet rippeet kadonneesta itsevarmuudesta palasivat hänen vihdoin tietäessään, mitä olisi edessä. Niin levollinen hän ei kuitenkaan ollut, etteivätkö hänen kätensä olisi tärisseet, kun hän otti banaanin käteensä. Se oli niin iso! Lyn vilkaisi pitkiä, hopealla kimallelakalla lakattuja kynsiään, kun hän tarttui kondomipakettiin. Nyt ei saisi sössiä, tai hän joutuisi jäämään tänne vielä. Äärimmäisen keskittyneenä hän tutkaili pakettia (ja mietti, että toivottavasti parantaja ei tajuaisi, miksi se väpätti hänen käsissään) ja havaitsi pienen repäisyreunan. Vähän niin kuin nuudelipaketin mausteissa, ne olivat hänelle tuttuja. Hän asetteli useamman sekunnin käsiään, jotta ei varmasti hipaisisi kynnellä pakettia, ja sai sen ehjänä auki. Sitten hän onki kumin sisältä ja pudotti sen saman tien pöydälle.

"Hyi, se on limainen!" hän älähti ja irvisti.

Jatkettava kuitenkin oli. Niinpä Lyn otti kumin uudelleen käteensä - edelleen hitaasti, kynsiään varoen. Hän piti sitä kahdella sormella kiinni ja nosti sen silmiensä tasolle. Hän siristi silmiään, ja toden totta, rullaussuunta oli nähtävissä. Lyn veti syvään henkeä, tarttui banaaniin, asetti kondomin sen päälle oikein päin. Hänen kätensä eivät tärisseet enää, mikä johtui varmaan limaisuuden aiheuttamasta säikähdyksestä. Hyvin, hyvin, hyvin hitaasti ja varovaisesti ja kaikkea kynsikosketusta vältellen hän rullasi kondimin banaanin päälle.

"Ha! Tein sen!"

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka -Caine