Kuinka pyytää poikaa tanssimaan?

[Melinda Hudson]

((Carolynnea odotetaan tähän peliin! :D))

Melinda asteli makuusaliin. Joululoma oli ohi ja aivan liian äkkiä! Nyt täytyisi palata arkeen ja edes hiukan tsempata opiskeluissa. Arvosanat olisivat voineet olla paremmat jouluna, mutta tansseihin valmistuminen vei koko joulukuun! Eikä pelkästään tanssiharjoittelut, mutta kasvot täytyi rentouttaa kasvonaamioilla, hiukset täytyi syväpuhdistaa ja tottakai täytyi nukkua pitkiä yöunia, jotta ei näyttäisi väsyneeltä! Eihän siinä jäisi opiskelulle ollenkaan aikaa!

Makuusali näytti aikalailla entiseltään. Ennen Melindaa kukaan ei tosin ollut ehtinyt tulla paikalle. Tyttö saisi hetken olla rauhassa... ja purkaa tavaransa. Melinda oli saanut loistavia joululahjoja - paras oli varmasti uusi kiharrin, joka toimi koulussa! Ei tarvitsisi enää elää rullien varassa sen takia, ettei sähkölaitteet toimineet kunnolla vaan nyt sai kiharat nopeasti, kunnon välineillä! Eikä tarvitsisi myöskään pelätä, että hiukset palaisi loitsujen takia! Kaikki oli täydellistä.
Melinda nosti matkalaukkunsa ja alkoi purkamaan. Kihartimensa hän jätti sänkynsä päätyyn. Sille täytyisi löytää joku todella hyvä paikka. Kuitenkin ennen tämän pohtimista, Melinda järjesteli yöpöytänsä laatikkoon uudet meikkinsä. Kumpa tulisi toiset tanssit... tai jotain muuta juhlavaa, missä saisi käyttää kimaltavia meikkejä! Melinda oli tietenkin näyttänyt upealta joulutansseissa, mutta nämä meikit tekisivät hänestä vielä upeamman... Ehkäpä... ehkäpä Wembley huomaisi vihdoin Melindan, jos hän käyttäisi näitä...

[Carolynne Fox]

Matka-arkku painoi aivan liikaa ottaen huomioon, että joululomalla ei ollut tapahtunut mitään hauskaa, mihin olisi tarvinnut juuri tavaroita. Leijuttaminen makuusaliin johtavalla käytävänpätkällä olisi ollut aivan liian haastavaa, joten Lyn ähki kiskoessaan arkkua perässään. Hän potkaisi oven jalallaan auki ja peruutti huoneeseen vetäen arkkua perässään, ja oli päässyt jo oman sänkynsä kohdalle ennen kuin huomasi Melindan.

"Moi", Lyn sanoi lyhyesti ja nyökkäsi. Hän kääntyi saman tien taas selin Melindaan ja laskeutui polvilleen. Hän olisi paljon mieluummin purkanut arkkunsa yksin, mutta kun Melinda nyt oli paikalla, kai hänen täytyisi jotain jutella.

"Miten meni loma?" hän kysyi avatessaan arkkuaan. Ehkä Melinda ymmärtäisi vastata lyhyesti. Lyn skannaili arkkunsa sisältöä ja päätti aloittaa purkamisen kimaltavimmista kaavuistaan. Ei hän tietenkään ollut päässyt käyttämään niitä lomalla, mutta ehkä Melinda luulisi toisin.

[Melinda Hudson]

Ei kauaa kestänyt, että joku tuli makuusaliin. Melinda vilkaisi ovelle. Carolynne. Kappas. Kaikista mahdollisista tupalaisista juuri Carolynne. Tyttö vaikutti ihan mukavalta mutta... Melinda ei oikeastaan koskaan ollut jutellut tälle sen enempää, mitä oli pakko. Tosin.. Ehkä nyt voisi olla todella hyvä tilaisuus tutustua tähän! Melinda oli kuullut joulutanssiaisten jälkeen juttua, että Carolynne olisi ollut siellä kahden pojan kanssa! Eihän Melinda ollut varma, että oliko tämä juttu totta... mutta ei kai kysymisestä ollut haittaa?

"Moi.." Melinda tervehti Carolynnea ja mietti kuinka muotoilisi asiansa. Tosin Carolynne yllätti Melindan ja kysyi tämän lomakuulumisia!
"Minulla meni ihan hyvin kiitos. Entäpä sinulla?" Melinda kysyi ja katseli Carolynnen laukun purkua. Melinda oli aina vähän kadehtinut Carolynnen tyylitajua. Tämä löysi aina noitamuodin makeimmat kaavut! Melinda oli tietenkin itsekin kokeillut niitä päälleen, mutta ne eivät ikinä istuneet siististi päälle ja se oli syvältä!

Hetken pohdittuaan Melinda päätti ottaa esille asian, mikä oli kaivertanut hänen mieltään hetken.
"Kuule Carolynne... Miten ihmeessä uskalsit pyytää Fortia kanssasi tansseihin? Ettekös te olleetkin pari siellä?"

[Carolynne Fox]

"Tosi hyvin meni", Lyn sanoi vähän poissaolevana ja hymyili hieman. Melinda oli ollut juuri niin vähäsanainen kuin hän oli toivonut, ja vilkaistessaan tupatoveriaan Lyn olisi voinut vaikka vannoa, että Melinda katseli hänen kaapujaan. Lyn asetteli kaikkein hienointa kappaletta - siinä oli hopeisina kimaltavia lumitähtiä, jotka vaihtoivat hyvin hiljakseltaan paikkaa - vähän näkyvämmin. Voi, kunpa hän olisikin päässyt käyttämään sitä johonkin lomalla. Mutta ei, hän oli vain kökkinyt kotona. Jännintä oli ollut, kun hän oli kerran tilannut jästiruokaa suoraan kotiin, ja hänen oli pitänyt piilottaa kaikki taikamainen.

Lyn oli juuri palannut takaisin matka-arkulleen, kun Melinda yhtäkkiä töksäytti kysymyksensä. Melinda kuulosti ihan siltä kuin olisi halunnut jo kauan kysyä sitä, mutta ei ollut vain keksinyt sopivaa väliä. Lyn supisti huulensa ärsyyntyneenä mutta tavallaan otettuna ja mietti, mitä oikein vastaisi.

"Siis joo, oltiinhan me pari", hän sanoi ja kääntyi nyt suoraan puhumaan Melindalle. Ehkä tämä olikin ihan kiva puheenaihe. "Mutta et kai sinä tosissasi luule, että minä pyysin Jimiä?" hän kysyi ja naurahti. "Sehän olisi ollut tosi noloa! Totta kai hän pyysi minua!"

[Melinda Hudson]

Melinda kurtisti kulmiaan kuullessaan Carolynnen vastauksen. Jim oli pyytänyt tätä tansseihin? Mutta... eikös Jimillä ollut tyttöystävä? Strong...jotain? Vai oliko.... oliko Carolynne toinen nainen?! Melinda tunsi silmiensä suurenevan. Ei, hänen täytyisi esittää Carolynnelle, että asia olisi okei!

"Kuinka siistiä kyllä.... päästä noin monta vuotta vanhemman pojan pariksi!" Melinda sanoi haaveilevasti. Ei sillä, että Wembley olisi häntä vanhempi! Ja tottakai jos Melinda saisi valita, hän valitsisi parikseen Wembleyn! Mutta... silti. Carolynnen oli täytynyt tehdä jonkinmoinen vaikutus Jimiin kun kerran oli päässyt tämän kanssa tansseihinkin!

Melinda teki sängylleen tilaa ja kävi istumaan matkalaukkunsa viereen.
"Miten sinä oikein teit vaikutuksen häneen? Tarvitsen niiiiin paljon vinkkejä, mutta kaverit ei osaa auttaa. Nytkin päädyin tansseihin kaveriporukassa, sekä Lazlo Silversteinin kanssa...." Melinda sanoi huokaisten. "Ei siis sillä, en minä Fortia halua, mutta... niin." Melinda ei paljastaisi ihastustaan Wembleyhin! Ei todellakaan! Ties vaikka Carolynne yrittäisi viedä Wembleyn! Ja jos Carolynne sen tekisi... Melindan maailma olisi murskana.

[Carolynne Fox]

Lyn nyökytteli tyytyväisenä. Kyllä, oli todellakin siistiä päästä niin monta vuotta vanhemman pojan pariksi.

Melinda asettui sängylleen istumaan, ja pari sekuntia Lyn oli kauhuissaan: hän ei todellakaan aikonut alkaa suoranaisesti kaveerata Melindan kanssa! Mutta sitten Melinda kysyikin vinkkejä, ja Lyn innostui. Hän hymähti sille, etteivät Melindan kaverit osanneet auttaa - voi, Lyn taatusti osaisi! - ja asetteli viimeiset kaapunsa kaappiin. Sitten hän istuutui omalle sängylleen juuri sopivasti henkäistäkseen ihmeissään Lazlo Silversteinin kohdalla.

"Fort oli kyllä aivan unelmapari", Lyn sanoi haaveilevaan sävyyn. "Mutta siis sinäkö menit Lazlo Silversteinin kanssa! Minä en ehtinyt juuri katsella ympärilleni - en tiennytkään, että tunnet hänet. Tai siis, en minä häntä mitenkään varsinaisesti tunne, kunhan kerran satuttiin vahingossa vähän juttelemaan - mutta siis tiesitkö, että hän höpöttää jotain ihan ihmeellistä jostain vampyyrijutusta?" Lyn kysyi ja pyöritti silmiään. Toivottavasti Melinda ei ollut oikeasti Lazlon kaveri.

[Melinda Hudson]

Voi ei, Carolynne oli ymmärtänyt Melindan aivan väärin!
"Eijei! Ehei! En mennyt Silversteinin kanssa tansseihin, hän vain... tuli hengaamaan meidän kanssamme. Tiedätkö... ei-deitillisesti!" Melinda koetti selittää. "Minä en ikinä haluaisi, että.. no, yksi tyyppi näkisi minut jonkun toisen kanssa!" Melinda jatkoi vielä. Eihän nyt vielä ollut mustasukkaisuustekniikan aika! Wembley ei ollut vielä edes huomannut Melindaa... Ja siihen tuntui menevän tuhottomasti aikaa!

"Jos tytöt eivät voi pyytää poikia tanssipariksi niin... Miten minun sitten pitäisi saada tietyn pojan huomio? Olen koettanut näyttää aina hyvältä, nauraa hänen vitseilleen ja kehua häntä... mutta... olen kuin ilmaa!" Melinda valitti. Wembleyllä ei ollut hänen tietääkseen tyttöystäviä joiden takia Wembley kohteli häntä näin, mutta saattoihan, olla, että Wembley pitikin sen vain salassa...
"Haluan päästä edes jonkun kanssa tansseihin ensi jouluna!"

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine

[Carolynne Fox]

Lyn huokaisi helpotuksesta. Tai no, hänhän olisi sitten voinut juoruta Melindasta kaikille, jos tämä olisi ollut Lazlon kaveri, että ei kai se nyt niin suuri helpotus ollut, kun tämä ei ollutkaan. "Joo, hän on sellainen hengaamaan tulija. Minä luulin, että hän on kiva, mutta se vampyyrihomma meni tosi oudoksi." Lyn pyöritti silmiään luottamuksellisesti.

Lyn ei edelleenkään ollut aivan varma Melindasta, mutta kun tämä alkoi kysyä lisää neuvoja, hän ei voinut olla hymyilemättä. Melinda taisi ihan tosissaan katsoa häntä ylöspäin, mahtavaa! Nyt hänen täytyi enää osata neuvoa jotain fiksua. Ja toimivaa. Paitsi että tietysti vika olisi Melindassa, jos se ei toimisi.

"No, tuo kuulostaa ehkä enemmän mielistelyltä kuin flirttailulta", Lyn sanoi, vaikka oikeasti hän olisi varmaan tehnyt samalla tavalla. "Tiedäthän, juju on siinä, miten teet kaiken. Kai olet räpytellyt silmiäsi? Sinun täytyy pakottaa hänet huomaamaan sinut, tiedäthän."

[Melinda Hudson]

Kiva? Lazlo Vesto kiva? Outo hän oli ollut alunperinkin Melindan mielestä. Sitä ei tosin sopinut ehkä sanoa Carolynnelle, ei sitä tiennyt mitä tämä ajattelisi jos Melinda kyseenalaistaisi tämän maun. Ties vaikka suuttuisi, eikä enää auttaisi Melindaa! Ja se ei käynyt laatuun.
"No älä vain! Hän yritti saada minut johonkin rakkausnäytelmäänkin mukaan, olemaan hänen vaimonsa tai jotain! Ja mieti kuinka noloa se olisi ollut." Melinda sanoi pudistellen päätään. "Toivottavasti hän ei ole kiinnostunut minusta."

Silmien räpyttely? Sitä Melinda oli kokeillut, mutta jos Carolynne antoi sen vinkikisi niin ehkä täytyisi kokeilla uudestaan Tokihan Melinda oli yritellyt räpytellä silmiä, mutta ei ollut katsonut Wembleytä sitä tehdessään. Ehkä tämä ei ollut huomannut kunnolla..
"Mitä luulet, saisinkohan kiljumisella tarpeeksi huomiota? Jos vaikka..." Melinda piti pienen miettimistauon "Näkisin hämähäkin? Ja menisin äkkiä hänen luokseen ja kehuisin häntä jos hän auttaa minua?" Melinda sanoi pohtivasti. Sillä ainakin saisi huomiota!

[Carolynne Fox]

Lyn pärskähti naurusta. "Vaimo", hän toisti ja hihitti vähän. "Mahtavaa! Tai siis noloa, tietysti, jos olisit mennyt", hän tarkensi ja naureskeli vielä. "Minulle hän höpisi jotain vampyyrijuttuja." Lyn pyöräytti taas silmiään.

Kun Melinda mainitsi kiljumisen, Lynin silmät revähtivät auki. Eihän kukaan täysijärkinen kiljuisi huomiota saadakseen? Sitten hän muisti itsensä joulutanssiaisissa, mutta se nyt oli ollut ihan eri juttu. Melinda kuitenkin tarkensi, ja Lyn rentoutui. Ei tämä sentään ihan hullu ollut. "Älä ainakaan kehu", Lyn sanoi tietäväisenä. "Säikähdys on..." hän piti miettimistauon, "ihan hyvä idea. Mutta ehkei kuitenkaan kiljumista. Se menee vähän överiksi, jonkun hämähäkin takia." Lyn kohautti harteitaan. Tilaisuus oli kuitenkin aivan liian mahtava heitettäväksi hukkaan, ja hänen oli kerrottava omasta kiljumisestaan.

"Tiedäthän, kiljumiset kannattaa varata jollekin oikeasti tosi pelottavalle. Niin kuin minä tein joulutanssiaisissa! No, silloin oikeasti paikalla ei ollut yhtään mitään, mutta minä annoin ymmärtää, että näin ikkunan takana jotain ihan älyttömän pelottavaa."