Vain kotka lentää aurinkoon

[Nagi Blackthorn]

Harold jäi ihmettelemään, mahtoiko hän tuntea sen onnekkaan korpinkynnen, joka ei vielä stressannut tulevista kokeista. Toteamus sai Nagi nauramaan, mikä vaikeutti sulavaa ryhmyn väistöä. Harold oli aivan oikeassa siinä, että korpinkynsi, joka ei lukenut kokeisiin viikkoja etukäteen, oli aika harvinainen löydös. Varmaan aika moni korpinkynsi oli jo alkanut lukea kokeisiin, vaikka niihin oli melko paljon aikaa. Nagi ja Harold olivat varmaankin totuttuun tapaan ainoat, jotka eivät vielä olleet vielä edes harkinneet vakavasti aloittamista. Tai ainakin ainoat, jotka näkyvästi lintsasivat kokeisiin lukemisesta - ja Nagin tapauksessa vielä rehentelivät asialla.

"Jenny ei varmaan lopeta kokeisiin lukemista lukuvuoden aikana, joten hänen ei ehkä tarvitse varta vasten aloittaa sitä?" Nagi ehdotti Haroldille virnistäen. Joukkueen jahtaajana oleva Jenny oli tunnettu ahkerana opiskelijana, ja Nagi uskoi, että tyttö luki koeaikojen ulkopuolellakin oppikirjoja. Se oli varmaan ihan hyödyllistä opiskelua ajatellen, mutta..... Nagi itse ei nähnyt opiskelua niin tärkeäksi, että olisi uhrannut sille vapaa-aikaansa enemmän kuin oli pakollista. Hän oli pärjännyt ihan hyvin lukemalla kokeisiin parina viimeisenä iltana ennen koetta, yleensä yhdessä Haroldin kanssa. Ja sitä paitsi, kun oli jo kerran jäänyt luokalleen, kokeilla ei ollut enää niin paljon väliä. Nagille tärkeintä oli päästä koulusta läpi, ja hyvät arvosanat tulivat siinä sivussa.... jos tulivat. Enemmän Nagia kiinnosti käytännön opetus ja huispaaminen.

"Kuulin tosin Gregin valittavan tulevista kokeista", Nagi jatkoi, "joten ehkä ainakin jollakulla on vaikeuksia aloittaa? Ja luulen, että jopa korpinkynnet unohtavat kokeisiin lukemisen, kun joulutanssiaiset lähestyvät. Jopa paatuneimmat pänttääjät hermoilevat tanssiparin saamisesta enemmän joulukuussa kuin lähestyvistä välikokeista. Sitä kun ei voi opetella ulkoa oppikirjasta."

"Mutta ihan tosissaa, jos lukisin koealueen kuukautta ennen koetta, unohtaisin varmaan lukemani ennen sitä", Nagi huomautti, kun hän oli väistänyt ryhmyn, joka lähti paluumatkalle Haroldia kohti. Nagi vilkaisi jälleen taivaalle, joka tummeni tummenemistaan. Toista ryhmyä ei tosiaankaan ehdittäisi vapauttaa ennen pimeää, joten ehkä piti vain osata päättää harjoittelu ajoissa.
"Pitäisiköhän meidän kohta lopettaa tältä päivältä?" Nagi kysyi. "Täällä alkaa tulla pimeä, ja voisin haluta jotain syötävää. Harmi, ettei ehditty ottaa sitä toista ryhmyä, mutta ehditään varmaan vielä harjoitella lisää seuraavien joukkueen harjoitusten jälkeen."

[Harold Benson]

((Olin vähän liian kiltillä tuulella, enkä täten karsinut mitään noista turhista jutuista pois tästä viestistä. Koittakaa kestää! ))

Harold virnisti Nagin väittäessä, että Jenny lukisi koko ajan, joten ei edes olisi mitään erityistä aloittamisvaihetta.
”Se olisikin sopivan korpinkynsimäistä häneltä”, hän vastasi vielä ja paransi otettaan lyöjän mailasta. Ryhmy oli vasta mennyt Nagista ohi, mutta kyllä se sieltä vielä palaisi ennen kuin uskoisikaan. Ryhmyt, kun olivat sellaisia veijareita.

Nagi mainitsi sitten Gregin ja Harold yritti mielessään hahmotella kuvaa oikeasta tyypistä. Toki hän tunsi Gregin nimen tasolla ja näin, kasvotkin ehkä, mutta siihen kaikki tuntui jo jäävän. Okei, kyllä Harold tiesi myös mitä pelipaikkaa Greg pelasi. Jahtaaja niin kuin Todd. Oli kyllä aika hieno huomata, minkälaisia erilaisia persoonia joukkueessa oli ja miten näin erilaiset ihmiset pystyivät pelaamaan samaa paikkaa, mutta ehkä sen vuoksi yhteistyökin pelaisi hyvin. Toinen lyöjä vaikutti myös ihan sopivalta, vaikkei Harold tuon nimeäkään nyt muistanut.

”Greg, okei”, Harold toisti ja nyökkäili. Puheen kääntyessä joulutanssiaisiin hän virnisti. Jotkut tekivät siitä sellaisen suuren numeron, että hän itse pystyi vain puistelemaan päätään koko touhulle. Hiukset muka piti olla hyvin ja vaatteet juhlavat ja moitteettomat ja käytöstapoja ei sopinut unohtaa, mutta ennen kaikkea piti olla todella mahtava hyvä pari, jonka kysymystä hermoilla ainakin viikkoja etukäteen – huoh. Siitä ei jäänyt paitsi edes sellaiset, joilla oli jo erittäin varma pari tiedossa.
”Tiedätkö jo kenen kanssa aiot mennä joulutanssiaisiin tänä vuonna?” Harold ei voinut olla kysymättä leikillään. Niihin tanssiaisiin oli vielä puoli-ikuisuus, mutta toki oli olemassa näitä, jotka kärkkyivät suosittujen parien perään ehkä jo parinkin kuukauden päästä. Nagi oli ihan varmasti suosittu, sen Harold kyllä tiesi.


”Ei sitä muista, vaikka on vasta viimeisenä iltana lukenut kolmannesosan”, Harold huomautti naureskellen kokeisiin lukemisesta. Voi niitä, jotka lukivat sen kirjan oikeasti kannesta kanteen läpi kuukausia aikaisemmin. Sitten kuitenkin joku heidän tasoinen tulee ja saa, kiitos käytännön tehtävät, paremman arvosanan koko kokeesta, vaikka kirjaa olisikin luettu vain sen verran mitä sitä nyt oli ehitynyt. Muistamisesta ja keskittymiskyvystä puhumattakaan.

”Miten ne oikeasti selviävät kokeista?” lyöjä ehti heittää vielä kysymyksen ilmaan ryhmyn seuraksi, minkä jälkeen hän keskittyi hieman paremmin seuraamaan ryhmyn liikkeitä.

Nagi oli sitä mieltä, että olisi varmaan hyvä aika lopettaa ihan jo hämäryyden vuoksi ja Harold oli tässä asiassa samaa mieltä. Hän oli jo aiemmin ollut vähällä kadottaa ryhmyn silmistään, kun oli kiinnittänyt huomionsa Nagiin ja tällainen ryhmyn kadottaminen ei todellakaan käynyt päinsä harjoituksissakaan.
”Voidaan joo lopettaa”, Harold huikkasi katsomatta Nagiin.

Hän kallisti hieman päätään ja mittaili ryhmyn etäisyyttä ja omaa korkeuttaan. Tavallaan voisi hyvinkin laskeutua pikkuhiljaa ja ryhmy täten vielä seuraisi häntä eikä saisi villin päähänpiston syöksyä kohti kauempana olevaa Nagia. Mailasta ei kylläkään ollut kauheasti hyötyä silloin, kun haluttiin pyydystää ryhmyä. Tai ei ainakaan Harold hyödyntänyt sitä siihen. Oli toki olemassa niitä, jotka käyttivät sitä silloinkin, mutta jokaisellahan oli se oma tyyli ja hänen vain sattui olemaan tämä.

Ryhmy jatkoi tulemista ja Harold antoi mailan riippua toimettomana toisen kätensä varassa. Lopulta hän laskeutui sille korkeudelle, josta jopa uskalsi pudottaa mailan maahan pelkäämättä, että se saisi jostain maanpinnasta jonkin niin suuren kolauksen, ettei se toimisi enää yhtä hyvin seuraavissa otteluissa. Jästien kypärissähän oli joku sellainen juttu, että jokin voisi mennä rikki, jos sen kolauttaa liian lujaa liian kovaa vastaan, ehkä sama asia piti myös tässä asiassa. Oikeasti Harold ei vain tiennyt, mutta oli vain paljon siistimpää tiputtaa se lähes maan tasolla ollessa kuin useampia metrejä sen yläpuolella. Sitä paitsi, maila ei silloin tippunut niin helposti ihan väärään paikkaan.

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka. -Caine

[Nagi Blackthorn]

((Hahaa, jatkan tämän loppuun arkistossa ja oli vähän vaikeuksia muistaa pelitilannetta vuoden takaa. xD))

”Tiedätkö jo kenen kanssa aiot mennä joulutanssiaisiin tänä vuonna?” Harold kysyi. Nagi kohautti olkiaan. Hänellä oli tällä viikolla ensimmäistä kertaa käynyt mielessä se, että tanssiaispari voisi olla ihan tarpeellinen hankinta.
"Hankinta" siksi, että Nagi ei pyytänyt tanssiaispareja siksi, että se olisi ollut hänen mielestään erityisen kivaa. Se menetteli, mutta hän olisi tavallaan ehkä mennyt ilman paria tai Haroldin kanssa. Molemmat vaihtoehdot kuitenkin tuntuivat vääriltä, varsinkin kun edellisen vuoden tapaan tänäkin vuonna olisi tiedossa useita tanssiaispyyntöjä tytöiltä. Tuntui oudolta vastata kaikkiin ei ja mennä yksin tanssiaisiin. Nagi pääsi vähemmällä selittämisellä, jos hankkisi jonkun parin, joka ei suhtautunut tansseihin elämän ja kuoleman kysymyksenä, vaan suostuisi Korpinkynnen huispauskapteenin jokseenkin pinnalliseen seuraan.

Tänä vuonna Nagi oli päättänyt etukäteen, että hän halusi itse valita parinsa, jotta voisi loppuajan vastata pelkkää eitä muihin tanssiaispyyntöihin. Häntä ei huvittanut alkaa valikoida yhtä tyttöä tyttölaumasta, joka ainakin viime vuonna oli tullut pyytämään Korpinkynnen etsijää tanssipariksi. Yleensä laumasta valikoiminen katsottiin syrjinnäksi ja osa tytöistä loukkaantui, jos Nagi valitsi jonkun, joka oli pyytänyt myöhemmin. Tällä kertaa Nagi halusi pyytää jonkun satunnaisen, joka toivottavasti suostuisi, mutta joka ei välttämättä odottaisi liikoja tanssiaisillalta. Kaikkein parasta olisi se, että tanssiaispari ei oikeastaan halunnut edes viettää paljonkaan aikaa hänen seurassaan, saati tanssia yhtä tanssia enempää.

Saattoi olla itseriittoista ajatella, että tanssiaispyyntöjen määrä kasvaisi nyt, kun Nagi oli nyt huispausjoukkueen kapteeni, mutta Nagi ei voinut täysin kieltääkään ajatusta. Kapteenit olivat perinteisesti olleet suosittuja tanssiaispareja, niin myös Korpinkynnen edellinen kapteeni. Ainoa huispauskapteeni, jolla ei luultavasti ollut menekkiä joulutanssiaisten alla, oli Luihuisen Underwood. Underwoodin ongelma oli se, että sekä naisista että miehistä pitävät tanssiaisparit menivät hämilleen, kun Underwoodia ei voinut laskea kumpaankaan kategoriaan kokonaan. Nagi oli asiasta hiukan kateellinen, sillä Underwood oli ainoa, joka sai tanssiaisten alla keskittyä tanssiaispyyntöjen väistelyn sijaan huispaukseen.

"En tiedä", Nagi vastasi Haroldille. "Ajattelin, että kysyn aika pian jotakuta, mutta voi olla, että valitsen parini arvalla. Luulen, että se on tasapuolisinta kaikkia niitä kohtaan, jotka kysyvät minua tänä vuonna. Ja haluaisin jonkun, jolla ei ole hirveän tarkkaa suunnitelmaa, mitä joulutanssiaisissa pitää tehdä. Jonkun, joka on tyytyväinen jutteluun ja yhteen tanssiin.... tai jotain."
Nagi vaikeni väistääkseen ryhmyn, ja Harold kysyi - ehkä retorisesti - miten joulutanssiaisista hermoilevat oppilasparat edes selvisivät kokeista. Nagi virnisti hiukan.
"En tiedä, ja professorit vaikuttavat jo nyt siltä, että lähestyvät joulutanssiaiset saavat punakynän viuhumaan. Punainenhan on rakkauden ja joulun väri..... tai ainakin muistutus siitä, että kannattaa ehkä ajatella muutakin kuin valssiaskeleita."

Kun Haroldkin myöntyi harjoitusten lopettamiseen, Nagi jätti ryhmyn pyydystämisen lyöjäkaverilleen ja lähti laskemaan korkeutta. Hän piti silti ryhmyä silmällä, sillä ne olivat aina arvaamattomia. Kun Harold tiputti mailansa kentälle, Nagi laskeutui luudalta ja jäi odottamaan ryhmyn kiinniottamista.


((Kiitos pelistä ja anteeksi venyminen. :D Nagi on tällä ulkona!))

[Harold Benson]

((Olin silleen, ett vuoden takaa, niin kuin What???, mutta päätin lukea tän koko pelin läpi ennen kuin tähän vastasin ja bongaan maininnan siitä, että sijoittuisi ekojen huispausharkkojen jälkeen. xDD Joo, vuoden takaa!))

Harold yritti muistella, että miten viimelukuvuonna Marc oli ryhmyt kiinniottanut, mutta olihan hän nyt itsekin tästä tehtävästä jo kerran tänä päivä selvinnyt. Sitä paitsi nyt oli kyseessä vain yksi ryhmy. Helppous oli taatumpi. Toivottavasti? Ja onnettomuusriski pienempi. Harold oli puolitiessä siirtämässä takkujaan hiukan paremmin, kun ryhmy sitten tuli ja vielä vähän nopeammalla vauhdilla kuin aiemmin oli vaikuttanut tulevan. Harold jätti takkunsa rauhaan ja käsillä, enemmänkin käsivarsiensa avustuksella, sieppasi ryhmyn valtaansa. Se rimpuili ja Harold olisi voinut kirota ajattelemattomuuttaan. Kuinka moni fiksu lyöjä nappaa ryhmystä otteen ollen vielä luudan päällä? Ainakin yksi. Hän.

Takkutukan teki mieli huokaista turhautuneena. Niin älytöntä. Pian hän onneksi tunsikin jo kenkiensä alla maan, joten luudalta pois hyppääminen onnistuisi. Ryhmy ei liikkunut enää niin paljoa, mutta saattoi olla niin, että Harold vain kuvitteli tämän kaiken tai sitten jotkut toivomukset kävisivätkin ehkä toteen. Ei sitä koskaan tiennyt. Selvää oli se, että Harold sai pian ryhmyn takaisin laatikkoonsa sekä sen kiinni napsutettua.

”Äh joo sori, olin vähän”, Harold pahoitteli kasvot aiemmasta urheilusuorituksesta ja ehkä vähän myös omasta ärtymyksestään punottaen, ”..aja- pihalla.” Hän sieppasi sitten laatikon matkaansa muistaen, että oma sauva taisi vielä olla jossain kentän laidassa. Sekin pitäisi käydä vielä ottamassa. Laatikon leijuttaminen ei kyllä tullut enää tämän takkutukan mieleenkään. Saakoot laatikko, ja ryhmyt sen, osakseen nyt hieman huonompaa kohtelua.

((Tää venyminen oli ihan hauskaa! xD Pääsi lukemaan peliä ihan alusta, muissa peleissä ei ihan niin välttämättä tee, kun koittaa niihin jatkaa, haha! Jos en ois lukenut, niin Harold ois niin unohtanut sen sauvansa xD Kiitän pelistä, ja tämä on Haroldinkin osalta pelattu. :) ))

//Roolipelipisteet palkittu tähän saakka ja valmis peli lukittu. -Caine