Tylypahka AM

“Millainen se... taidekerho on? Mitä siellä... tehdään?” hän kysyi, vaikka saattoi arvella, että jotakin taiteeseen liittyvää se saattoi mahdollisesti olla. Tämä ei ollut kumminkaan kauhean keskivertoa, Johnnyn piti olla keskiverto! Eivät keskivertopojat yleensä liittyneet näytelmäkerhoihin tai taid...

Johnny nyökäyttää päätään, kun toinen sanoo, että voisikin joku päivä tulla Johnnyn seuraksi syömään. Johnnylla ei valitettavasti ole minkäänlaista aavistusta siitä, että toinen epäilee hänen olevan jotenkin erilainen. Sellainen olisi ikävää, sillä Johnny on kaikin tavoin oikein keskiverto! Ei miten...

“Voisittehan te syödä minunkin seurassani”, Johnny totesi, antoi vaihtoehdon. Sellainen hän tuppasi olemaan. ‘Se mikä on minun, olkoon teidänkin! Jos vain tahdotte! En pakota!’ -tyyppinen henkilö. Ei siis mikään kauhean mahtava ‘olen päällikkö’ johtajahenkilö. “Oh! Niin vanha!” hän henkäisi päätä ka...

“Kelvattava kuinka?” Johnny kysyi pää jälleen hieman kallistuen kuullessaan toisen sanat. Hän ei oikein ymmärtänyt minkä oli kelvattava ja kuinka (ja miksi). Johnny otti jonkinlaisen keksin, laittaen sen suuhunsa mausta nauttien. Hän oli kyllä tyytyväinen kokkinsa työhön. “Olen yks... kaksitoista vu...

Johnny kohautti olkiaan toisen toteamukselle menettelevästä ruoasta. “Taitaa olla mielipidekysymys”, toteaa tuolle. Itse ei ole erityisen mieltynyt koulun tarjontaan. “Hyvä, jos se kelpaa teille”, toteaa iloisesti. “Tämä on minunkin ensimmäinen kertani tällaisella leirillä! Ensimmäinen kerta, kun te...

Johnny nyökytteli jälleen päätään. “Olen”, hän vastasi melko lyhyesti ja oli sitten hiljaa. “Koulun tarjoama ruoka ei ollut kovinkaan kummoista, mutta... onneksi on se kokki mukana”, lausahtaa pilke silmäkulmassa. Koulun ruoat eivät oikein olleet Johnnyn mieleen ja söikin ennemmin omassa teltassaan....

Johnny joi teetään ja meinasi vetää väärään kurkkuun seuraavien kysymysten myötä. Hän laski kupin alas, tarttui voileipään ja pureskeli sen hitaasti yrittäen keksiä jotakin. Ei hän voisi noihin kysymyksiin vastata. “Eikö olekin kaunis sää tänään? Ihanan vehreinä puut! Mikähän lintu tuo on?” hän yrit...

Nyökäyttää päätään toisen kyselylle kokista ja vilkaisee sitten ympärilleen. “Kyllä”, hän totesi, olihan hän jo telttansa suuntaan viittoilut, niin ei kai sitä enää tarvinnut tehdä uudelleen. “Eihän kukaan lähde metsään ilman kokkia?” hän lausahti kuin itsestään selvyyden. Kun toinen kysyy astiaston...

Johnny hymyili tyytyväisenä, kun toinen kertoi kirsikkabrownien olevan tuon suosikkileivonnaisia. “Minun suosikkini on pistaasikakku”, poika kertoi iloisesti, ottaen palasen kyseistä leivonnaista lautaselleen. Poika tyhjensi teekuppinsa ja kaatoi sen jälleen täyteen tuota ihanaa elämän eliksiiriä. J...

“Voileipiä”, poika vastasi esitettyyn kysymykseen. “Vuohenjuustoa, saksanpähkinää ja paahdettua paprikaa, kurkkua ja katkarapuja sekä munaa ja kranssia”, Johnny osoitti jokaista kolmea selkeästi erilleen aseteltua makuvaihtoehtoa lausuessaan niiden nimet. “Skonsseja. Hillolla ja clotted creamilla, s...